Dr. Bekolari Ransome-Kuti (2 Ogost 1940 - 10 Febraari 2006) ko doktoor Nigeria mo anndiraa ngam golle maako bana mo gollatoowo hakkeeji aadama.
Ransome-Kuti jibini nder Abeokuta, Nigeria. Maama maako Funmilayo Ransome-Kuti hawti bee kiitaaku dowlaaku lesdi lesdi lesdi lesdi man. O walliima e dow heɓugo hooreejo lesdi Naajeeriya diga lesdi Naajeeri, o wi'i o woni debbo lesdi Naajeer arande mo o jahaade gariiri. [1] Baaba maako Oludotun Ransome-Kuti o wondi ardiiɗo Anglican e mo hawri e fedde jannginooɓe Nigeria.[1] Gooto nder deerɗi maako, Fela Kuti, o musiɗɗo e mo ɗon golla Afrobeat; goɗɗo, Olikoye Ransome-Kuti, o boo o warɗo doktoor e mo ɗon haɓɓa bee nyau nyau SIDA.[1] Ɓiɗɗo Beko, Enitan, waɗi nder konu lesdi Naajeeriya, nden o laati ardiiɗo konu hawtaaku fuɗɗiɗum nder lesdi naaje ɗiɗi.
Ransome-Kuti yahi Abeokuta Grammar School, Coventry Technical College, e Manchester University, to o laati doktoor. [1]
Ransome-Kuti warti Nigeria nder 1963 nde o heɓii jaaynde maako. O hawti e ko waɗi e hitaande 1977, nde soodɓe e dow laamu T. Y. Danjuma, hooreejo ardiiɓe, ɓe njogii wuro wuro wuro wuro ɓiyum Fela Kuti, ɓe mbari suudu makko e ɓe mbari maa mum.[2] O laati hooreejo laama Lagos nder dooka dooka dookeeji Nigeria e mawɗo maɓɓe nder lesdi, ngam haɓugo ngam hujja lekki nder suudu nduna.
E hitaande 1984, Fela haɓɓani e nder duuɓi 10 e nder kaso e laamu Jeneraal Muhammadu Buhari.[1] Ransome-Kuti boo o jeyi, nden hawtiingo maako e jaayndiyankooɓe boo o jeyii.[3] O rimɗini nder hitaande 1985 nde Buhari yaasi dow laamu e hooreejo leydi Ibrahim Babangida; Babangida noddi mo ngam naatugo nder laamu.[4]
Ransome-Kuti wallitii ha tagdi darnde hakkiilo yimɓe arande nder lesdi Naijeriya, Kampanji ngam Demokrasi, nder hitaande 1993 ha haɓugo e laamu laamu hooreejo Sani Abacha. E hitaande 1995, suudu militaare waɗi mo kiita e nder suudu kaso ngam o wurtini kiita Olusegun Obasanjo to duniyaaru.[3] O jeyaa e nder nder Amnesty International e nder hitaande 1998 caggal maayde Sani Abacha.[3][5]
Ransome-Kuti wondi wonde goomuɗo Fedde Fuutaɓe e Fuutaɓe Afrik hirnaange, goomuɗo nder komiteeji hakkeeji neɗɗo British Commonwealth, hooreejo Komiteeji ngam Deftere Ɓaleeɓe e hooreejo jaayndeejo Centre for Constitutional Governance.[1]
Ransome-Kuti maayi nyau nyau nyau nyau ɓernde e 10 feebari 2006, e duuɓi 65, to waktuuji 11:20 naange to suudu jaŋde Lagos, Idi-Araba, Lagos, Nigeria. Dowla leydi hokki mo teddungal e sariya nder 2010[6] e nokkuure, Beko Ransome-Kuti Park, noddinaa nder teddungal maako.