Masjid al-Dirar

Masjid al-Dirar

Juulirde

Lesdi	Aarabe Sawdiyanke

Ruppitgol walla wulgol juulirde Dirar (aarabeere: مسجد الضرار), walla Juulirde Luulndo, ina haalee e nder Quraana. Masjid al-Dirar ko juulirde Madiin mahaande sara juulirde Quba, nde annabi lislaam Muhammadu jaɓi e fuɗɗoode kono caggal ɗuum o yani nde o arti e Expedition to Tabouk (nde waɗi ko e lewru Oktoobar 630 caggal Iisaa[1]). E nder daartol mawngol ngol ko ɓuri heewde e annduɓe ɓee kaali, jumaa oo ko naafigeeji 12 (munafiqeen) mahi ɗum e dow yamiroore Abuu Amiir al-Rahib ; Hanif mo sali noddaango Muhammadu e nder Lislaam, o haɓi e Makka ɓe ngonaa juulɓe ngam haɓaade Lislaam e nder wolde Uhud.[2] Abuu Amir ina wiyee wonde ina ɗaɓɓi e yimɓe mum nde mbaɗtata hakkillaaji mum en e peewnugol kala ko mbaawi e doole e kaɓirɗe no o fodirnoo e no o holliri ɓe wonde maa o ardo konu, tawa ina wallita Heraclius, ngam haɓde e Muhammadu e wondiiɓe mum, e foolde nulal makko e riiwtude mo e Madiina.[3] Ahmad ibn Yahya al-Baladhuri kadi ina haala wonde worɓe ɓee, mahnooɓe jumaa Al-Dirar "ngam bonnude e ngam fenaande e seerndude Goonɗinɓe" njaɓaani juulde e nder jumaa Quba ɓe mbiyi ko jumaa oo mahiraa ko e nokku ɗo puccu meeɗnoo ina haɓɓaa.[4]

Muhammadu feewni hoore mum ngam yahde Juulirde, hade mum haɗeede e wahyu ko fayti e naafigaagal e bonannde mahooɓe Juulirde ndee[5].

Nde o anndi ɓeeɗoo worɓe ko naafigeeji (munafiqeen) ina njogii miijooji cuuɗiiɗi ngam mahde juulirde Al-Dirar, o yamiri yimɓe makko yo ngurtu nde.[3][6]

E fawaade e aadaaji lislaam, Muhammadu naamnaama yo ardo juulde toon kono o heɓi wahyu (ina haalee e aayeeji Qur’aana 9:107 e 9:110[7][8][9]) ko ɗum waɗi juulirde ndee yani e yiite. Gila ndeen, nde anndiranoo ko Juulirde Luulndo.

Konte

Abuu Amiir ar- Rahib ko hanif.[10][11] O yiɗaa Muhammadu, ina wiyee o haɓii e wolde Badr. O yiɗi ko o riiwee Madiina, Lislaam momtee. Kadi o hawtidi e Qurays en ngam haɓde e juulɗo e wolde Uhuud. Majority wi'i Abu Amir ƴami laamiiɗo Byzantine ballal dow Muhammadu. Munaafiq e gaño Lislaam biyeteeɗo Abdu Allaah bun Ubayy ko ɓiyiiko gorko. Abu Amir maayi ko e hitaande 9H walla 10H e nder limlebbi lislaam e nder galle laamorɗo Heraklius.[12]

Ibnu Kathir siftinii e nder Tafsir mum wonde Abuu Amir Ar-Rahib (monk Kerecee’en) wiyiino won e Ansaruuji juulɓe ɓe ngonaa weltaare ngam mahde juulirde ndee. Abu Amir ina wiyee won e yim6e wonde maa o yah to laamcfo (Cesar) laamu Bizantiin, o arta e soldatee6e Room, ngam riiwtude Muhammadu.[7]

E wiyde Ar-Rahīq al-Makhtum (nektar siilaaɗo), nguurndam lislaam hannde mo Muhammadu winndi, binndoowo juulɗo indiyanke biyeteeɗo Saif ur-Rahman Mubarakpuri, juulirde wiyeteende Juulirde-e-Darar (juulirde bonnde) ko... Munaafiik (naafigeeji). Nde juulirde ndee timmi, tagooɓe ɓee ɓadtii Muhammadu, mbiyi mo yo juulto e nder mayre. Kono Muhammadu jokki ɗaɓɓaande ndee haa o arti e wolde Tabuk. E nder "Wahyu Alla", Muhammadu anndinaama wonde Juulirde ndee ina ƴellita geɗe luulndiiɗe Lislaam. Nii woni, nde Muhammadu warti Tabuk, o neldi fedde haɓooɓe juulɓe ngam ustude juulirde ndee.[9]

Ahmadu bun Yahya al-Baladuuri siftinii ɗum kadi. O wiyi jumaa oo ko won worɓe salii juulde to jumaa Masjid Al-Quba nde tawnoo ko e nokku ɗo puccu haɓɓaa. Ko wonaa ɗuum ɓe mbiyi maa ɓe mbaɗ juulirde woɗnde haa Abu Amir waawa ardaade golle ɗee e nder mayre. Kono Abu Amir naatnaani diine lislaam, o yalti Madiina, o naati e diine kerecee en. Banu Amir ibn Awf mahii juulirde Al-Quba, Muhammadu ardii juulde nder mayre, kono lenyol banndiraa6e, Banu Ghan ibn Auf ina jeertina kadi ina njicfi Muhammadu juula e nder Juulirde, 6e mbiyi kadi wonde: “Abuu Amir ina waawi yawtude.” ɗoo e laawol mum ummoraade Siri, e ardaade en e duwaawu"[4] Muhammadu feewnitii hoore mum ngam yahde juulirde, hade mum haɗeede e wahyu ko fayti e naafigaagal e bonannde mahooɓe juulirde ndee[5].

Wuro juulirde Dirar

Detaayuuji ɓuuɓɗi ɗii

Nde Muhammadu warti diga Tabuk, julbe ndarni haa Dhu Awan. Won e juulɓe mahii juulirde ndee ina mbiya ko ngam ñawɓe e waasɓe, kono nde tawnoo Muhammadu ina sikki ko juulirde luulndo, o neldi harbiyankooɓe juulɓe ngam ustude nde. Worɓe ɓee naati jumaa oo, ɓe mberli ɗum e yimɓe mum e nder mum, "yimɓe ɓee ndogi e mum".[13]

Hiisiwal e miijooji ko faati e ɓuuɓri

Ismaa’il Qurban Husayn (firoore Tabari, deftere 9, Duu6i cakkitiicfi annabi) ina teskaa e wiyde e nder 426, wonde yim6e 6ee ina "ina gasa tawa" ina njokkondiri e yicf6e warde Muhammadu e nder wolde Tabuk, kono ko Tabari e hoore mum waɗaani oon wiyde.[14]

William Muir siftinii wonde Muhammadu ina sikki juulirde nde mahaa ko ngam waɗde luural hakkunde juulɓe e ruttaade e yimɓe e juulirde woɗnde to Quba[8] woni juulirde al-Quba, woni juulirde adannde wonnde built ko juulɓe.[15]

Muhammadu ibnu Abdu al-Wahhab at-Tamimi siftinii e nder deftere juutnde e nguurndam Ibnu Qayyim Al-Jawziyya e nder nguurndam Muhammadu (ina wiyee Zad al-Ma’ad), wonde yimve wuro ngo ina ndaara no juulirde ndee yanirta, kanko ne huutoriima ndee hiirde ngam rokkude janngirɗe ngam hollirde ko o goongɗini wonde ustude yimɓe bakkaat ina jaɓee e nder Lislaam.[16]

Iwdiiji lislaam

Ndee winndannde tuugnii ko no feewi e tuugnorgal iwdiiji adanɗi. Tiiɗno, moƴƴin ndee winndannde e ɓeydude heen lowre ɗiɗmere walla tataɓere.

Yiytu iwdiiji: "Fuɗɗude Masjid al-Dirar" – jeewte · jaayɗe · defte · ganndo · JSTOR (Mars 2016) (Jaŋngu no e ndeer nde ittata ndeeɗoo mesaas)

Iwdiiji adanɗi

Kewu nguu ina haalee e Quraan aaye 9:107, aaye oo wiyi:

Kadi won waɗooɓe juulirde e laawol bonngol e jeddi - ngam seerndude Goonɗinɓe - e ngam heblude gooto haɓantooɗo Alla e Nulaaɗo mum ko adii. Maa ɓe hunoro wonde anniya maɓɓe wonaa ko moƴƴi; Kono Alla ina anndi wonde ko fenaande. [Quraan 9:107].

Firo ganndo juulɗo biyeteeɗo Ibnu Kathir e ngolɗoo aaye ko nii siforii:

(So ​​en ngartii e yahdu men, so Alla jaɓii.) Nde nelaaɗo Alla arti e Tabuk, ina woɗɗi Al-Madinah ko ina wona balɗe wootere walla ɗiɗi, Jibril jippii e makko ina addana mo kabaaru ko fayti e Masjid Ad-Dirar e... keefeere e peccitagol hakkunde gooŋɗinɓe, wonnooɓe e juulirde Quba’ (nde mahiraa ko e dewal gila ñalawma gadano), ndeen juulirde Ad-Dirar fotnoo yettaade. Ko ɗum waɗi Nelaaɗo Alla neldi won e yimɓe to Masjid Ad-Dirar ngam jippinde ɗum ko adii nde o yettotoo Al-Madiina. Ali bin Abi Talhah hollitii wonde Ibnu Abbaas wiyi e ndee Aaya (9:107), “Ko ɓe yoga e yimɓe Ansar en ɓe Abuu Amir wiyi ɓe, ‘Mah juulirde, peewnu ko mbaawɗaa fof e doole e kaɓirɗe, ngam Miɗo yaha to Sesaar, laamɗo Room, ngam addude soldateeɓe Room ɓe mi riiwta Muhammadu e wondiiɓe mum. Nde ɓe mahi juulirde maɓɓe, ɓe njahi to Nelaaɗo, ɓe mbiyi mo, “Min timminii mahde juulirde amen, min njiɗi ko a juula e nder mayre, a ñaagoo Alla ngam barke mum [Tafsir ibn Kathir on 9:107].[ 7]

Kewu nguu ko ganndo juulɗo biyeteeɗo Tabari siftini ɗum nii:

"Nelaaɗo Alla yahri haa o darii e Dhu Awan, wuro ngo waktu gooto e yahdu ñalawma ummoraade Madiina. Yimɓe mahnooɓe Juulirde Dissent (masjid al-dirar) ngariino e makko nde o woni e feewnude Tabuk ɓe mbiyi, ' Yaa Nelaaɗo, min mbaɗii juulirde ñawɓe e waasɓe e jammaaji toɓo e nguleeki, min njiɗi ko njilloɗaa min, njuula min e nder mayre.' [Nelaaɗo] wiyi wonde omo woni e yahde, omo wondi e caɗeele, walla konnguɗi e ɗuum, so o artii, so Alla jaɓii, o ara e maɓɓe, o duwanoo ɓe e nder maggal So o dartiima Dhu Awan, kabaaru jumaa oo arii e makko, o noddi Maalik b , banndiraaɓe Banu al-Ajlan, ɓe mbiyi, "Njahee e ndee juulirde nde joom mum en ngoni tooñanngeeji, ɓe mbonna ɓe, ɓe njalta e yaawre haa ɓe ngarta e Banu Salim b. Leñol al-Dukhshum wiyi Ma’n, “Daɗndu am haa mi addana mi yiite e nder leñol am, o ƴetti lekki paltoor, o huɓɓi ɗum, ɓe ɗiɗo fof ɓe ndogi haa ɓe naati jumaa.” yim6e maggal nder, 6e 6uuccii maggal, 6uu6ni maggal, yim6e 6ee 6uuccii maggal, ko cfuum feeñi e nder Quraan... [Tabari, deftere 9, Duu6i Nelaaɗo, pp. 60–61][17].

Fuɗɗoode ɗiɗmere

Muhammadu bun Abdul-wahab at-Tamimi (sosɗo dillere wahabiyankoore) siftinii ko ɗoo e nder deftere Ibnu Qayyim Al-Jawziyya juutnde e nguurndam Muhammadu (innde mum Zad al-Ma’ad), ko fayti e ndee hiirde :

En keɓii kadi e ndee ɗoo daartol jaɓgol wullitaade nokkuuji bakkaat e ɗooftaare, hono no Nelaaɗo wulliri Masjid Ad-Dirar (Juulirde Harm); kadi ina haani e Imaam halkude nde, tawa ko e ruttaade nde walla e ustude nde, walla e waylude mbaadi mayre e waylude golle mayre.

So tawii noon ko noon woniri e juulirde Ad- Dirar, ndeen noon, nokkuuji ɗo shirk waɗetee ɗii, ina poti e daliilu ɓurɗo heewde, bonneede kadi ko noon kadi cuuɗi njulaagu diineeji e waɗooɓe golle bonɗe; Umar yani wuro ngoo fof ngo diine yeeyetenoo. Kadi o yani e galle laamorɗo Sa’d nde o seerti e mayre e yimɓe ɓee kadi annabi oo anniyaaki yani e galleeji ɓe tawtortaako juulde jumaa walla juulde jamaanu; ko haɗi mo tan ko tawtoreede heen yimɓe ɓe ɗum farlinaaka...

[Zaad al Ma’ad, Ibnu Qayyim Al-Jawziyya, 429, ina toɗɗii].

[18]

Ƴeew kadi

Juulirde

Tuugnorgal

1. Hawaare, Mosab (2010). Jahgol Annabaagal; Ñalɗi Jam e Hare (Aarabeere). Islamic Book Trust.Tesko: Deftere nde ina waɗi doggol hareeji Muhammadu e ɗemngal Arab, firo Engele ina woodi here, e arsiif hello ɗoo
2. Usmaan, Gaada. "Aarabeeɓe ko adii Lislaam tuubiiɓe e diine kerecee en to Makka e Madiina: wiɗto e iwdiiji aarabeeɓe" (PDF). Archive from the original (PDF) le 11 octobre 2012. Recupéré 3 juillet 2011. Abuu Amir ummiima Madiina e hitaande 3 hijriya, caggal nde o naati kadi e Quraysh ngam haɓde e juulɓe, oo sahaa ko e wolde Uhud
3. Kaatir, Ibn. "Juulirde Ad-Dirar e Juulirde At-Taqwa". Tafsir Ibnu Kaasir. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 24 suwee 2015. Ƴeewtaa ko ñalnde 29 suwee 2011.
4. al-Baladuuri, Ahmadu bun Yahya (30 mars 2011). Iwdi Dowla Islaamiyankeewo. Kosimo ɓooyɗo. pp. 16-17. ISBN 978-1616405342.
5. Joorji Sale (1850). Qur’aana, ko heewi wiyeede ko Alcoran Mohammed : firtaama e ɗemngal Engele ɗoon e ɗoon e ɗemngal aarabeeɓe asliwal, tawa ina waɗi binndanɗe firooji ƴettaaɗe e firooji ɓurɗi jaɓeede, tawi ko yeewtere adannde. Wiliyam Tegg. p. 162. Ƴeew nate S, baylaaɗe kadi e hitaande 2009, BiblioBazaar
6. Tabari, Al (25 suwee 1990), Duuɓi cakkitiiɗi Annabi, firo mum ko Ismaa’il Qurban Husayn, jaaynde duɗal jaaɓi haaɗtirde New York, p. 60, ISBN 978-0887066917 Ƴeew teskorde 425
7. Rahmaan al Mubaarakpuri, Saifur (2003). Tafsir bun Katir(ko juuti). Darussalaam. p. 515. ISBN 9789960892757. ƴeew kadi Tafsir ibn Kathir, 9:107, binndol e internet Ɓooygol 24 suwee 2015 to masiŋ Wayback
8. Muir, Wiliyam (10 ut 2003). Nguurndam Mahomet. Koolol Kessinger p. 462. ISBN 978-0766177413.
9. Rahmaan al-Mubaarakpuri, Saifur (2005), Nektar siilaaɗo, Binndanɗe Darussalaam, p. 273, ISBN 9798694145923
10. Karaemer, Joel L. (1992). Janngirɗe fuɗnaange Israayiil, deftere 12. BRILL. p. 42. ISBN 978-9004095847.
11. Baynes, Ensiklopediya Biritanik: saggitorde naalankaagal, gannde, e binndol kuuɓtodinngol, p. 457
12. Usmaan, Gaada. "Aarabeeɓe ko adii Lislaam tuubiiɓe e diine kerecee en to Makka e Madiina: Wiɗto e iwdiiji aarabeeɓe" (PDF). pp. 72-73. Arsiif ummoraade e asli (PDF) ñalnde 11 oktoobar 2012. Arsiif hello ngoo ina woodi
13. Jibriyel, Richard A. (2008), Muhammadu, Lislaam gadano mawɗo, jaaynde duɗal jaaɓi haaɗtirde Oklahoma, p. 198, ISBN 9780806138602
14. Tabari, Al (25 suwee 1990), Duuɓi cakkitiiɗi Annabi, firo mum ko Ismaa’il Qurban Husayn, jaaynde duɗal jaaɓi haaɗtirde New York, p. 60, ISBN 978-0887066917
15. Juulirde Quba woni juulirde arandeere nder taariiha lislaam
16. Muhammadu Ibnu ʻAbdul Wahhaab, Imaam (2003). Mukhtaṣar zaad al-ma'ād. Darussalam bayyinoowo Ltd p. 429. Ɗemngal 978-9960897189.
17. Tabari, Al (25 suwee 1990), Duuɓi cakkitiiɗi Annabi, firo mum ko Ismaa’il Qurban Husayn, jaaynde duɗal jaaɓi haaɗtirde New York, p. 60, ISBN 978-0887066917
18. Muhammadu Ibnu ʻAbdul Wahhaab, Imaam (2003). Mukhtaṣar zaad al-ma'ād. Darussalam bayyinoowo Ltd p. 429. Ɗemngal 978-9960897189.