Étienne Pivert de Sénancour | |
---|---|
Étienne Pivert de Sénancour |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 16. marraskuuta 1770 Pariisi, Ranska |
Kuollut | 10. kesäkuuta 1846 (75 vuotta) Saint-Cloud, Ranska |
Kansalaisuus | Ranska |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | ranska |
Kirjallinen suuntaus | ranska |
Pääteokset | Obermann |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Étienne Pivert de Sénancour (16. marraskuuta 1770 Pariisi, Ranska – 10. kesäkuuta 1846 Saint-Cloud, Ranska) oli ranskalainen kirjailija. Hän lähti 1789 Euroopan-kiertomatkalle mutta joutui sairastumisen vuoksi keskeyttämään matkan Sveitsissä Fribourgissa, missä hän avioitui. Avioliitto ei ollut onnellinen, ja puoliso kuoli jo 1800.[1]
Sénancour oli luonteenlaadultaan melankolinen ja elämän katkeroittama. Hän ihaili Rousseaun ajatuksia, ja häntäkin kiehtoi Alppien kauneus, ja hän kirjoitti Réveries sur la nature primitive de l'homme (1799) ja kirjemuotoisen romaanin tai pikemminkin tunnustuksen Obermann (1804), maineikkaimman teoksensa, jonka "Wertherin" ja "Renén" sukuinen sankari ilmentää sitä elämäänkyllästyneisyyttä ja luontohaaveilua, joka oli leimallista vallankumouksen tienoilla.[1]
Ranskaan palattuaan Sénancour jatkoi kirjoittamista. Hänen kirjoituksensa pysyivät lähes tuntemattomina vuoteen 1830, mutta romantiikan läpimurron jälkeen ja kun Sainte-Beuve ja George Sand olivat kiinnittäneet häneen huomiota, hänen maineensa kasvoi ja hän sai hallitukselta eläkkeen. Hän julkaisi tuolloin esikoisteoksestaan uudistetun painoksen nimellä Réveries (1833) ja teokselle Obermann jatkon Isabelle (1833). Kriittisen edition Obermannista julkaisi 1912–1913 Gustave Michaut.[1]