1551 Argelander | |
---|---|
![]() |
|
Löytäminen | |
Löytäjä | Yrjö Väisälä[1] |
Löytöpäivä | [2] |
Muut nimet | 1930 BL, 1938 DC1, 1940 XD, 1951 XG1, 1953 GD1, 1957 KR ja 1962 XP |
Fyysiset ominaisuudet | |
Halkaisija | 10,238 km |
Pyörähdysaika | 4,063 h |
Albedo | 0,222 |
Absoluuttinen magnitudi | 12,2 ja 12,31 |
Kiertorata | |
Kiertokohde | Aurinko |
Eksentrisyys | 0,07 , 0,0666028 tai 0,0657108101632429 |
Inklinaatio | 3,76148 astetta tai 3,76046513626578 astetta |
Keskianomalia | 147,40494 astetta tai 320,0900914357088 astetta |
Kiertoaika | 3,71 vuotta tai 1 353,602070969784 vuorokautta |
Periapsis | 2,2349589 au[3] ja 2,237396972437176 au[2] |
Apoapsis | 2,554 au[3] ja 2,552120013900006 au[2] |
Radan isoakselin puolikas | 2,3944350 au[3] ja 2,394758493168591 au[2] |
Aiheesta muualla | |
Minor Planet Center | |
JPL Small-Body Database | |
1551 Argelander on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta. Löytö on tehty Turussa, ja se on nimetty Turun observatoriota vuosina 1823–1831 johtaneen F. W. A. Argelanderin mukaan.[4]
Argelanderin likimääräinen läpimitta on 16 kilometriä. Kohde sijaitsee Auringosta suunnilleen 2,39 kertaa niin kaukana kuin Maa, ja sen kierros Auringon ympäri kestää noin 3 vuotta ja 8 kuukautta.[5]
Edeltäjä: 1550 Tito |
Luettelo pikkuplaneetoista | Seuraaja: 1552 Bessel |