4123 Tarsila | |
---|---|
Löytäminen | |
Löytäjä | Henri Debehogne[1] |
Löytöpäivä | [2] |
Muut nimet | 1975 GF1, 1977 VC2, 1977 VK, 1982 UJ10 ja 1986 QP1 |
Fyysiset ominaisuudet | |
Halkaisija | 6,483 km |
Albedo | 0,291 |
Absoluuttinen magnitudi | 13,1 ja 13,22 |
Kiertorata | |
Kiertokohde | Aurinko |
Eksentrisyys | 0,06 , 0,0635131 tai 0,06496037948466468 |
Inklinaatio | 2,75126 astetta tai 2,74715691853986 astetta |
Keskianomalia | 151,71186 astetta tai 202,1427012294558 astetta |
Kiertoaika | 4,78 vuotta ja 1 742,531566408084 vuorokautta |
Periapsis | 2,6560406 au[3] ja 2,649830930894145 au[2] |
Apoapsis | 3,016 au[3] ja 3,018016448671575 au[2] |
Radan isoakselin puolikas | 2,8361748 au[3] ja 2,833923686773718 au[2] |
Aiheesta muualla | |
Minor Planet Center | |
JPL Small-Body Database | |
4123 Tarsila (aikaisemmin 1986 QP1) on Aurinkoa asteroidien päävyöhykkeellä kiertävä asteroidi, jonka löysi H. Debehogne Euroopan eteläisessä observatoriossa 27. elokuuta 1986. Taiteilija Tarsila do Amaralin mukaan nimetyn asteroidin kiertoaika on 4,77 vuotta.[4]
Edeltäjä: 4122 Ferrari |
Luettelo pikkuplaneetoista | Seuraaja: 4124 Herriot |