AGM-158 JASSM

AGM-158 JASSM
AGM-158 Joint Air-to-Surface Standoff Missile
AGM-158 Joint Air-to-Surface Standoff Missile
Aseen tyyppi ilmasta maahan -risteilyohjus
Alkuperämaa Yhdysvallat
Palvelushistoria
Palvelusvuodet 2008–
Valtion käytössä Australia, Puola, Suomi ja Yhdysvallat
Valmistushistoria
Valmistajat Lockheed Martin
Hinta 830 000 dollaria (JASSM)
1 510 000 dollaria (JASSM-ER)
Valmistusvuodet 1998–
Valmistusmäärä 1 500 kpl [1]
Eri versiot JASSM, JASSM-ER
Tekniset tiedot
Paino 1 021 kg
Pituus 4,27 m
Lähtönopeus 0,8 Mach [2]
Maksimikantama 370 km (JASSM)
930 km (JASSM-ER)
Räjähdeaine WDU-42/B
Räjähteiden määrä 450 kg
Moottori Teledyne CAE J402-CA-100
Teho 3,0 kN
Siipiväli 2,4 m
Navigointi GPS, INS, IIR [3]
Osumatarkkuus 3 m (IIR), 13 m (GPS) [4]
Laukaisualusta B-1B Lancer
B-2 Spirit
B-52 Stratofortress
F-15E Strike Eagle
F-16 Fighting Falcon
F/A-18 Hornet [5]
F-35 Lightning II (suunnitteilla)

AGM-158 JASSM (engl. Joint Air-to-Surface Standoff Missile) on yhdysvaltalainen vaikeasti havaittava (engl. semi-stealth) pitkän kantaman ilmasta maahan -risteilyohjus.[5] Järjestelmä on käytössä Australian ja Yhdysvaltain, Puolan ja Suomen ilmavoimissa. Järjestelmää kerrotaan käytetyn ensimmäisen kerran taistelussa 13. huhtikuuta 2018 Syyriassa. Osana iskuja B-1-pommittaja laukaisi 19 JASSM-ohjusta.[6]

Kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JASSM-hanke aloitettiin 1995, kun AGM-137 TSSAM -ohjuksen kehittäminen lakkautettiin korkeiksi kohonneiden kustannusten vuoksi.[7] Koska tämäntyyppiselle ohjukselle oli edelleen tarvetta, asevoimat ilmoitti aloittavansa uuden kehitysohjelman samoilla päämäärillä.[7] JASSM-suunnittelu annettiin 1996 kahden yrityksen, McDonnell Douglasin ja Lockheed Martinin tehtäväksi. Yritysten prototyypeille annettiin tyyppimerkinnät AGM-158A ja AGM-159A, joista Lockheed Martinin AGM-158A valittiin voittajaksi ja se sai sopimuksen jatkokehityksestä 1998.[8]

Ohjuksen testilennot aloitettiin 1999 ja tuotanto 2001, mutta ongelmien vuoksi kehitys saatiin valmiiksi vasta 2003. Yhdysvaltain liittovaltion talouden tarkastusvirasto (GAO) kritisoi ohjelmaa myöhästymisestä ja budjetin ylityksestä.[7] Senkin jälkeen 2/11 testilaukaisusta epäonnistui.[9][10] Myös useita muita ongelmia ilmeni, etenkin vuonna 2004. Ne saivat kongressin ja senaatin leikkaamaan tuotantobudjetteja.[7] Heinäkuussa 2007 Pentagon hyväksyi 68 miljoonan dollarin ohjelman, tarkoituksena parantaa järjestelmän luotettavuutta ja uudelleensertifioida se.[11] Päätös JASSM-hankkeen jatkosta lykättiin keväälle 2008.[10] Lockheed ryhtyi läpikäymään valmistusprosessejaan.[11] Vuonna 2009 suoritetut uudet testit olivat menestys kun 15/16 laukaisusta onnistui. Tavoitteena oli 12.[12] JASSM sai luvan siirtyä operatiiviseen käyttöön.

Yhdysvaltain ilmavoimat aikoo hankkia ohjuksia kaikkiaan 4 900 kappaletta.[9] Laivastolla oli suunnitelma 453[13] ohjuksen hankinnasta, mutta se vetäytyi 2005 ja päätti valita vanhan SLAM-ER:n.[9] Laivaston kerrotaan harkinneen samanlaista siirtoa jo 1997. Kuitenkin vielä 2003 se teki 50 miljoonan sopimuksen järjestelmän integroinnista F/A-18F Super Hornetiin.[7] Tuoreimmissa JASSM-tilauksissa pidemmän kantaman ER-versio on korostunut, minkä on arveltu johtuvan politiikan painopisteen siirtymisestä Lähi-idästä Tyynellemerelle.[14] Järjestelmän kehityssyklin aikana myös erottelu ilmasta maahan- ja meritorjuntaohjusten välillä on yleisesti ottaen hämärtynyt.[15]

Ohjusta käyttävät koneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JASSM-ohjusta on mahdollista käyttää B-1 Lancer, B-2 Spirit ja B-52H Stratofortress -pommittajissa, sekä F-15E Strike Eagle, F-16 Falcon (MLU standard ja Block 52), Australian F/A-18 AM/BM Hornet ja Suomen F/A-18C/D Hornet -hävittäjissä.[16]

Ohjusta on harkittu sovitettavaksi myös laivaston F/A-18E/F Super Hornetiin ja vanhempiin F-16 Block 40 -koneisiin, sekä F-35:een, jossa sitä on kannettava muiden hävittäjien tavoin ulkoisesti, koska se on liian suuri koneen aseruumaan. Lopullista sopimusta ei ole toistaiseksi tehty.[17]

Pidemmän kantomatkan AGM-158B JASSM-ER:n sovittaminen F-16C/D:hen ja B-52H:hen on työn alla. Nykyisin vain B-1-pommittaja ja F-15E hävittäjä pystyvät ohjuksen laukaisuun. B-1:n ruumaan mahtuu 24 ohjusta. B-52:n kyky on puolet tästä.[16]

Muut kehitysprojektit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JASSM-ER risteilyohjus on valittu kehityksessä olevien CHAMP- (engl. Counter-electronics High Power Microwave Advanced Missile Project) ja LRASM/OASuW- (engl. Long Range Anti-Ship Missile/Offensive Anti-Surface Warfare) -projektien alustaksi.[18] Ensin mainittu on elektronisen sodankäynnin energia-asejärjestelmä, joka perustuu korkean energian mikroaaltoihin. Jälkimmäinen on DARPA:n ja Yhdysvaltain laivaston tutkimuskeskuksen ONR:n jatkokehitysprojektina alkanut moderni meritorjuntaohjus.[19][20] Perus-JASSM:sta (ei -ER[8]) poiketen sillä kerrotaan olevan kyky vastaanottaa uudet maalikoordinaatit kesken lennon.[21] Australia oli jo vuonna 2007, ennen LRASM-ohjelman aloittamista, kiinnostunut JASSMin mahdollisista meritorjuntaominaisuuksista.[7] Yhdysvaltain ilmavoimat ja laivasto ovat jälleen mukana.[7] Tällä kertaa ohjelma aloitettiin Pentagonin taholta kiirehdittynä, tarkoituksena kehittää vaihtoehto ikääntyville Harpoon-meritorjuntaohjuksille.

Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen puolustusvoimat oli pitkään havitellut JASSM-ohjusta F/A-18 Hornet -koneidensa modernisoinnin yhteydessä, mutta Yhdysvallat kieltäytyi myymästä.[22] JSOW-aseistuksen hankinta eteni ongelmitta.[23] Vuoden 2011 marraskuussa Yhdysvaltain puolustusministeriö antoi luvan myydä Suomelle enintään 70 kappaletta JASSM-ohjuksia. Hankinnan kokonaishinnaksi osineen ja koulutuksineen ilmoitettiin noin 185 miljoonaa euroa.[24] Poliittinen päätös hankinnasta tehtiin 1. maaliskuuta 2012.[25] Vuosina 2012–2014 tehtiin kolme hankintasopimusta, jotka johtavat Suomen Hornetien JASSM-integrointiin.[26] Viimeinen erä, sisältäen myös hankittavat ohjukset, tilattiin yhdessä Puolan ja Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa joulukuussa 2015.[27] Ilmavoimat suoritti kaksi Jassm-koelaukaisua Yhdysvalloissa 5. ja 9. maaliskuuta 2018. Onnistuneet laukaisut mahdollistavat ilmavoimien mukaan aseen operatiivisen käyttöönoton.[28]

Suomen ja Yhdysvaltojen ohella asejärjestelmä otetaan käyttöön Australian Horneteissa ja Puolan F-16:issa.[26][29] Australiassa oli alkujaan tarkoitus käyttää F-111C:ta laukaisualustana.[7] Niiden poistamisen myötä harkittiin AP-3C Orionia ja F/A-18A/B:tä. Lopulta kustannussyistä päädyttiin vain jälkimmäiseen, mahdollisesti myös koska Suomi (tuoreemmat F/A-18C/D-mallit) oli tarjolla jakamaan joitakin kehityskuluja.[30]

JASSM-asejärjestelmä on nähty jossain määrin vaihtoehtoisena maavoimien havittelemille ATACMS-tykistöohjuksille, joiden hankinta peruutettiin 2014 kustannussyistä.

Vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä Australian, Puolan että Suomen suorittamien hankintojen yhteydessä on virinnyt keskustelu uuden suorituskyvyn sotilaallisista ja poliittisista vaikutuksista.[30] Esimerkiksi Suomessa se on nähty niin sanottuna kynnysasejärjestelmänä, jolla on teknisen ulottuvuuden lisäksi myös ennalta ehkäisevä pelotevaikutus.[31] Puolan hankinnan on spekuloitu vaikuttaneen Venäjän aikomukseen sijoittaa toimintaa Baranavitšyn lentotukikohtaan Valko-Venäjälle.[32] Kiinnostuksen kerrotaan siirtyneen 250 kilometriä idemmäksi Babruiskiin, järjestelmän saavuttamattomiin.[32] Myös Yhdysvaltain halukkuudesta myydä järjestelmä on esitetty tulkintoja.[33] Esimerkiksi kieltäytyminen Suomen ensimmäisestä pyynnöstä kirvoitti tulkintoja maiden kahdenvälisten suhteiden mahdollisesta heikosta tilasta.[34] Australian tapauksessa on arveltu Kiinan kasvavien kykyjen ja geopoliittisen tilanteen edistäneen yhteisymmärrystä. Toisaalta Yhdysvallat on kieltäytynyt myymästä JASSM-järjestelmää Etelä-Korealle.[35][36] Puolan ja Suomen kohdalla mahdollisia vaikuttajia ovat Ukrainan kriisi ja yleinen eurooppalainen turvallisuustilanne. Puolan kerrotaan aikaistaneen omaa hankintaansa kriisin myötä.[37]

Kilpailevia järjestelmiä on markkinoilla useita. Esimerkiksi Yhdistyneet arabiemiirikunnat päätyi 90-luvun lopulla modernisoimaan Mirage-hävittäjänsä ja hankkimaan ranskalaiseen SCALP EG:hen pohjautuvia Black Shaheen -risteilyohjuksia.[38] Britit puolestaan myivät omaan Storm Shadow -versioonsa pohjautuvan ratkaisun Saudi-Arabialle.[39] Tällöin Yhdysvallat vetosi kansainväliseen ohjustekniikan siirtymistä rajoittavaan MTCR-sopimukseen, jota Britannia ja Ranska tulkitsivat löyhemmin.[40] Syynä Yhdysvaltojen nuivaan suhtautumiseen on arveltu olleen halu olla horjuttamatta alueen voimatasapainoa, ja sen mukana Israelia, integroimalla uusia asejärjestelmiä arabiemiirikuntien F-16:iin.[39] Toisaalta Lähi-idän maiden on katsottu perinteisesti hajauttaneen hankintojaan välttääkseen riippuvuutta yhdestä toimittajasta.[40] 2010-luvulle tultua Yhdysvaltojen suhtautumisen kaukovaikutteisten aseiden myyntiin katsotaan väljentyneen.[38][41][42] Venäläisiä risteilyohjuksia ei pidetä suoranaisina kilpailijoina. Ne luottavat nopeuteen häiveominaisuuksien sijasta eivätkä ole yleisesti ottaen yhteensopivia samojen hävittäjien kanssa.[3]

Puolassa ihmeteltiin Suomelle tarjottua kauppahintaa korkeampaa pyyntöä. Suomi ajoitti oman hankintansa F-18:n elinkaaripäivityksen yhteyteen. Puolan piti päivittää erikseen F-16:t asejärjestelmän käyttämistä varten.[29][43] Puolalaiset hankkivat ohjuksia ensi alkuun 40 kpl ja ovat aikeissa ostaa lisää mahdollisimman pian, mieluiten ER-mallia.[44] Varapuolustusministeri Czesław Mroczekin mukaan näin tehtiin aikataulusyistä ja uusi hakemus on jo jätetty. Hänen mukaansa myynnille ei pitäisi olla sopimusteknistä estettä.[44]

Tekniset tiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
JASSM:n testilaukaisu.
  • AGM-158A JASSM [45]
    • Pituus: 4,27 m
    • Siipien kärkiväli: 2,4 m
    • Paino: 1 021 kg
    • Taistelukärki: 450 kg WDU-42/B läpäisevä/sirpaloituva taistelukärki[3], sisältää 110 kg AFX-757 räjähdettä
    • Nopeus: alisooninen
    • Polttoaine: JP-10 [46]
    • Kantama: >370 km, riippuen laukaisukorkeudesta
    • Moottori: Teledyne CAE J402-CA-100 suihkumoottori [32]
    • Käyttöliittymä: Universal Armament Interface (UAI) [47]
    • Datalinkki: yksisuuntainen
    • Hinta: 830 000 dollaria (FY 2014)
    • Varastointiaika: 15 vuotta [7]
    • Valmistettu: 1998–
  • AGM-158B JASSM-ER [45]
    • Kantama: > 926 km, riippuen laukaisukorkeudesta
    • Moottori: Williams International F107-WR-105 ohivirtausmoottori [32]
    • Datalinkki: Weapon Data Link (WDL), kaksisuuntainen [48]
    • Hinta: 1 510 000 dollaria (FY 2014)
    • 75 % rakenneosista ja 95 % ohjelmistoista samoja kuin perusversiossa [7]
    • Valmistettu: 2010– (LRIP Q3/2012, FRP 2017 [14][49])

Kilpailijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen katsotaan tehneen valinnan JASSM, JSOW ja KEPD 350 välillä.[50] AGM-154C JSOW -liitopommia tilattiin rajoitettu määrä testikäyttöä varten.[33] Australia kilpailutti JASSM, SLAM-ER ja KEPD 350 välillä.[30]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ U.S. Air Force Approves Full Rate Production for Lockheed Martin’s JASSM®-ER 15.12.2004. Lockheed Martin. Viitattu 2.6.2015. (englanniksi)
  2. ↑ JASSM Flies Through First Engineering and Manufacturing Development Separation Test 23.5.2000. International Corporate Archive Association: Lockheed Martin. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d The JASSM Missile Family & Global Competition Defence Industry Daily. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Selected Acquisition Report (SAR): Joint Air-to-Surface Standoff Missile (JASSM) (pdf) 16.4.2014. Dod.mil: Defense Acquisition Management Information Retrieval. Arkistoitu 8.11.2016. Viitattu 2.6.2015. (englanniksi)
  5. ↑ a b JASSM Lockheed Martin. Viitattu 28.5.2015. (englanniksi)
  6. ↑ Demerly, Tom: Contrary To Initial Reports, F-22s Were Indeed Flying And Older, Standard JASSMs Were Used During Syria Strike The Aviationist. 21.4.2018. Viitattu 22.5.2018. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g h i j Gajzler, Michał: Amerykańskie pociski manewrujące - AGM-158A JASSM, AGM-158B JASSM-ER, LRASM Dziennik Zbrojny. 3.10.2013. Viitattu 4.6.2015. (puolaksi)
  8. ↑ a b AGM-158 JASSM (Joint Air-to-Surface Standoff Missile), United States of America Airforcetechnology.com. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  9. ↑ a b c JASSM/ No Ma'am - Which Will It Be? Defense Industry Daily. 12.10.2005. Archive.org. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  10. ↑ a b Butler, Amy: Pentagon To Announce JASSM Decision In 2008 20.7.2007. Archive.org: Aviationweek. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  11. ↑ a b Putrich, Gayle S.: $68M plan to fix JASSM gets the OK Air Force Times. 20.7.2007. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  12. ↑ JASSM achieves success in reliability flight tests 23.10.2009. Eglin Air Force Base. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  13. ↑ Rivers, Brendan: JASSM Program Getting Back on Track eDefense. 1.2.2006. Archive.org. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  14. ↑ a b Malenic, Maria: USAF approves JASSM-ER FRP Jane's. 15.12.2004. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  15. ↑ Kongsberg’s NSM/JSM Anti-Ship & Strike Missile Attempts to Fit in Small F-35 Stealth Bay Defence Industry Daily. 26.2.2015. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  16. ↑ a b Lockheed Martin's JASSM®-ER declared operational on F-15E Strike Eagle 6.2.2018. Lockheed Martin. Viitattu 23.5.2018. (englanniksi)
  17. ↑ AGM-158 JASSM: Lockheed’s Family of Stealthy Cruise Missiles Defence Industry Daily. 17.4.2018. Viitattu 23.5.2018. (englanniksi)
  18. ↑ Drew, James: USAF nominates JASSM missile to host new computer-killing weapon Flightglobal. 14.5.2015. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  19. ↑ Majumdar, Dave: Navy to Hold Contest for New Anti-Surface Missile USNI News. 13.3.2014. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  20. ↑ Majumdar, Dave: Lockheed LRASM completes captive carry tests Flíghtglobal. 11.7.2013. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  21. ↑ Rivezzo, Charles V.: B-1 test squadron demonstrates anti-ship missile 15.7.2013. Air Combat Command. Arkistoitu 10.9.2014. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  22. ↑ Raivio, Jyri: Yhdysvallat kieltäytyy myymästä Suomen havittelemia ohjuksia. Helsingin Sanomat, 2.2.2007.
  23. ↑ Ilmavoimat testaa MLU2 -päivityksiä 29.6.2010. Puolustusvoimat. Viitattu 6.12.2010.[vanhentunut linkki]
  24. ↑ Huhtanen, Jarmo: Pentagon antoi luvan myydä kohuttuja risteilyohjuksia Suomeen Helsingin Sanomat. 4.11.2011. Arkistoitu 10.4.2012. Viitattu 3.6.2015.
  25. ↑ Suomen ohjuskaupalle vahvistus - Tulivoimaa 180 miljoonan edestä Mtv3.fi. 01.03.2012. Viitattu 1.3.2012.
  26. ↑ a b Hemmerdinger, Jon: Lockheed moves forward with Finland’s JASSM integration Flightglobal. 10.1.2014. Viitattu 26.5.2015. (englanniksi)
  27. ↑ Maass, Ryan: Lockheed Martin JASSM order to include sales to Poland, Finland 4.12.2015. UPI. Viitattu 4.12.2015. (englanniksi)
  28. ↑ Viljamaa, Anne: Ilmavoimien Hornetit pääsivät vihdoin testaamaan risteilyohjuksia USA:ssa – ehtivät odottaa ohjustestejä Kaliforniassa loppukesästä lähtien Helsingin Sanomat. 10.3.2018. Viitattu 22.5.2018.
  29. ↑ a b Wilk, Remigiusz: US approves JASSM sale to Poland Jane's. 6.10.2014. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  30. ↑ a b c Australia Chooses JASSM Missiles on F-18s for Long-Range Strike Defence Industry Daily. 28.5.20144. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  31. ↑ Salonius-Pasternak, Charly: Not just another arms deal (pdf) syyskuu 2012. Ulkopoliittinen instituutti. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 2.6.2015.
  32. ↑ a b c d AGM-158 JASSM: Lockheed’s Family of Stealthy Cruise Missiles Defence Industry Daily. 11.12.2014. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  33. ↑ a b Stealthy JASSM Cruise Missiles for Finland’s Hornets Defence Industry Daily. 10.6.2013. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  34. ↑ USA Refuses to Sell Finland Missiles for Hornet Fighters Yle. 3.2.2007. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  35. ↑ Ho Lee, Soon: South Korean missile acquisition boosts strike capability East Asia Forum. 3.8.2013. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  36. ↑ South Korea to buy European cruise missiles United Press International. 20.6.2013. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  37. ↑ AGM-158 JASSM: Lockheed’s Family of Stealthy Cruise Missiles Defence Industry Daily. 26.5.2014. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  38. ↑ a b AGM-158 JASSM: Lockheed’s Family of Stealthy Cruise Missiles Defence Industry Daily. 19.4.2013. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  39. ↑ a b Lake, Jon: UAE's Rafale deal is no mirage Arabian Aerospace. 19.12.2011. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  40. ↑ a b Barrie, Douglas: Europe odds-on to supply new UAE fighters 10.12.2012. The International Institute of Strategic Studies. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  41. ↑ LaGrone, Sam: Missile Launcher Contract Gives Hints to Saudi Arabia’s Naval Expansion USNI News. 9.1.2015. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  42. ↑ Mehta, Aaron & Awad, Mustafa: Gulf Nations Eye Strike Capabilities Defense News. 18.11.2013. Arkistoitu 3.6.2015. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  43. ↑ JASSM for Poland - Is it worth to pay the price? Defence24. 6.11.2014. Arkistoitu 19.4.2015. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  44. ↑ a b Kontrakt na pociski manewrujące JASSM dla F-16 podpisany Dziennik Zwiazkowy. 11.12.2014. Viitattu 4.6.2015. (puolaksi)
  45. ↑ a b Oestergaard Balle, Joakim Kasper: AGM-158 JASSM BGA Aeroweb. 18.10.2014. Arkistoitu 21.5.2015. Viitattu 2.6.2015. (englanniksi)
  46. ↑ LOA Application to NOAA Fisheries for test and training of precision strike weapons (pdf) joulukuu 2011. Yhdysvaltain ilmavoimat. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  47. ↑ Lockheed Martin Completes JASSM F-15E Integration with Successful All-Up Round Flight Test 26.7.2012. Lockheed Martin. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  48. ↑ Harris Corporation Selected by Lockheed Martin for $10 Million JASSM ER Weapon Data Link Transceiver Contract 9.5.2006. Harris International. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  49. ↑ LM receives $241 M Contract for JASSM Lot 10 Production ASD News. 28.6.2012. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  50. ↑ Finland Getting Top US Missiles? Yle. 1.4.2009. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)