Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Kömpelöä arki- ja asiatyylin sekoitusta. |
A Pleasant Shade of Gray Fates Warning | ||
---|---|---|
Studioalbumin tiedot | ||
Julkaistu | 22. huhtikuuta 1997[1] | |
Tuottaja(t) | Fates Warning, Terry Brown | |
Tyylilaji | progressiivinen metalli | |
Kesto | 52.14 | |
Levy-yhtiö | Metal Blade | |
Fates Warningin muut julkaisut | ||
Inside Out 1994 |
A Pleasant Shade of Gray 1997 |
Disconnected 2000 |
A Pleasant Shade of Gray on Fates Warningin kahdeksas albumi, joka julkaistiin 22. huhtikuuta 1997.[1] Levy on yksi kokonainen kappale mitä on jaettu 12 osaan. Levyä pidetään vahvimpana sävellyksenä mitä yhtye on ikinä tehnyt. Edelliseen levyn suurkiertueen jälkeen, jonka yhtye teki suuremmalta osalta Dream Theaterin kanssa, kitaristi Frank Aresti ja basisti Joe DiBiase päättivät lähteä yhtyeestä.
Alussa toiseksi kitaristiksi on mietitty Helstarin kitaristia, Andre' Corbinia, mutta loppujen lopuksi Matheos jatkoi ainoana kitaristina. Joey Vera oli varma valinta uudeksi basistiksi, sillä hän on soittanut aikaisemminkin yhtyeen kanssa muutamissa keikoissa.
Levystä on julkaistu myös DVD, jossa albumi soitetaan kokonaisuudessaan ja siihen on lisätty lyhytelokuva, joka kuvaa tarinan kulkua.
Jim Matheos kertoi levyn musiikki-idean syntyperän haastettelussa: "Halusimme tehdä jotain mistä me itse nauttisimme, eikä antaa levy-yhtiölle vaikuttaa lopputulokseen. Samalla halusimme unohtaa sellaset asiat kuin radio ja mtv. Viime aikoina olemme hukanneet yhteisen tien bändin sisällä ja halusimme tehdä sellasen levyn mikä puhuisi meidän kaikkien puolesta musiikilla, eikä sillä että miten paljon me saamme radio aikaa. Koska jatkoin ainoa kitaristina, kosketinsoittimille avautui paikka ja sitä halusimme käyttää tuodakseen esiin enemmän värejä ja tunnelmia. Sävelsin kappaletta suunnilleen vuoden ja niihin aikoihin Mark oli nauhoittamassa rumpuja Kevin Mooren soololevylle. Päätimme pyytää Moorea nauhoittamaan koskettimia ja hän tykkäsi ajatuksesta. Kaikki luulevat että Moore sävelsi kaikki koskettimien osat, mutta totuudessa sävelsin ne suuremmalta osalta itse ja Moore viimeisteli ne, toi omat muutokset sinne ja nauhoitti ne studiossa."
Yhtye oli saanut paljon kritiikkia vanhemmalta yleisöltään, koska yhtye ei enää soittanut lähes ollenkaan vanhempia ja raskaimpia kappaleita, jota on tehty John Archin aikana. Sen sijaan musiikkisuuntaus on muuttunut alussa progressiiviseen, jazz vaikutteiseen art rock/metalliin, mutta alkaen Parallels levystä musiikki on ollut huomattavasti enemmän suuremmalle yleisölle tarkoitettu, menettämättä kuitenkin omia kasvoja. A Pleasant Shade of Gray merkitsi paluutta progressiiviseen rokkiin, mutta samalla se oli alkua ennen näkemättömiin tunnelmiin ja sävyihin.
A Pleasant Shade of Gray on tarina joka kertoo henkilöstä, joka makaa sateisena yönä sängyssään vuorotellen nukahtaen ja heräileen muistelleen omaa elämänsä. Tarinan nimestä voi päätellä että kyseessä ovat surulliset muistot, jotka kuitenkin liittyvät hyviin asioihin jotka ovat jääneet ajan kanssa menneisyyteen. Vokalisti Ray Alder kertoo: "Matheos on todella taitava sanoittaja. Eniten tykkään siitä että hän tekee sanoitukset niin että jokainen voi eläytyä niihin ja kokea niitä ihan kuin ne olisi hänen omat asiat. Jokainen on varmasti maannut sängyssään yksin itsensä kanssa ja miettinyt asioita niin kuin ne on tai oli, ilman mitään koristelua;
stayed up late last night ~ lying here in bed ~ looking for words to say the things I left unsaid ~ wind at my window whispers to me instead ~ and I lie alone ~ writing letters in my head.
Musiikin vahvat ja vaihtelevat tunnelmat seuraavat vahvasti tarinan kulkua ja vievät kuuntelijan mukanaan tunnelmalliseen puoliuneen. Musiikki vaihtelee todella paljon tarinan myötä raskaasta ja teknisestä, hitaisiin balladeihin ja herkkiin akustisen kitaran ja pianon vetämiin hetkiin, eikä koskaan tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Jokainen kappaleen osa on kuitenkin hyvin yksilöllinen, siitäkin huolimatta että jotkut kohdat toistuvat tai muistuttavat toisia.
Kaikki kappaleet kirjoittanut Jim Matheos.