Aaltojuovakirppa | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
Osalahko: | Cucujiformia |
Yläheimo: | Lehtikuoriaismaiset Chrysomeloidea |
Heimo: | Lehtikuoriaiset Chrysomelidae |
Alaheimo: | Alticinae |
Tribus: | Alticini |
Suku: | Juovakirpat Phyllotreta |
Laji: | undulata |
Kaksiosainen nimi | |
Phyllotreta undulata |
|
Katso myös | |
Aaltojuovakirppa Wikispeciesissä |
Aaltojuovakirppa (Phyllotreta undulata) on lehtikuoriaisten (Chrysomelidae) heimoon ja juovakirppojen (Phyllotreta) sukuun kuuluva viljelykasvien tuholaislaji. Aaltojuovakirppa on väriltään musta, 2–2,5 millimetriä pitkä kovakuoriainen, jonka peitinsiivissä olevat keltaiset pitkittäisjuovat ovat keskeltä kaventuneet. Laji on Suomessa yleinen ja vakiintunut. Aaltojuovakirppa on Suomessa luokiteltu elinvoimaiseksi lajiksi.
Kevätöljykasveilla esiintyy kahta lajia kirppoja eli aaltojuovakirppoja ja mutkajuovakirppoja (Phyllotreta striolata), joista kuitenkin aaltojuovakirppa on yleisempi. Nämä vioittavat kasvia lähinnä taimivaiheessa syömällä lehtiin reikiä. Reikäisissä lehdissä yhteyttävä pinta-ala vähenee sekä haihdutus lisääntyy. Sirkkataimivaiheessa kasvit voivat kuolla, jos haihdunta on voimakasta kuumalla ilmalla. Aaltojuovakirppa muistuttaa mutkajuovakirppaa ja niitä on vaikea tunnistaa toisistaan.
Kirppoja voidaan torjua peittaamalla viljeltävän kasvin siemenet. Aaltojuovakirppoja voidaan torjua tarvittaessa myös kemiallisesti ruiskuttamalla, jolloin torjuntaan voidaan käyttää pyretroidipohjaisia tehoaineita kuten esfenvaleraattia, tau-fluvalinaattia tai alfa-sypermetriinia.