Aaltomuodolla tarkoitetaan yleisesti minkä tahansa, mutta tyypillisesti ajan tai paikan funktiona vaihtelevan aaltoliikkeen tai signaalin muotoa. Se on käyttökelpoinen termi erityisesti kuvatessa jaksollisia signaaleja. Signaali voi olla esimerkiksi jonkin fysikaalisen suureen eri ajanhetkinä mitattujen arvojen muodostama käyrä.
Fysikaalisessa merkityksessä aaltomuoto voi esittää ainesosasten liikettä tai tiheyden vaihteluita kaasussa, kiinteässä aineessa tai nesteessä tai niiden rajapinnoilla. Erikoistapauksessa se voi olla pinnan heilahtelua, kuten järven aallot veden ja ilman rajapinnassa tai ilmassa eteneviä tiheyden vaihteluita kuten ääni.
Monesti, esimerkiksi sähkömagneettisten aaltojen tapauksessa, aaltomuoto suoranaisesti ei ole silmin havaittavissa tai korvin kuultavissa. Näitä aaltoja voidaan kuitenkin mitata. Perinteisesti niitä on voitu esittää graafisesti oskilloskoopin avulla, ja nykyisin yhä enemmän tietokoneella ja siihen kytketyillä mittalaitteilla.
Matemaattisesti tärkeä aaltomuoto on siniaalto. Muutkin jaksollisina toistuvat aallot voidaan Fourier'n sarjakehitelmien avulla tulkita koostuviksi eritaajuisista siniaalloista.