Aarniluppo

Aarniluppo
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kotelosienet Ascomycota
Alakaari: Pezizomycotina
Luokka: Lecanoromycetes
Alaluokka: Lecanoromycetidae
Lahko: Maljajäkälät Lecanorales
Heimo: Karpeet Parmeliaceae
Suku: Tummalupot Bryoria
Laji: nadvornikiana
Kaksiosainen nimi

Bryoria nadvornikiana
(Gyeln.) Brodo & D. Hawksw.[1]

Synonyymit

Alectoria altaica

Katso myös

  Aarniluppo Wikispeciesissä
  Aarniluppo Commonsissa

Aarniluppo (Bryoria nadvornikiana) on tummaluppojen sukuun kuuluva pensasjäkälä.

Aarniluppo on kooltaan pienehkö, sillä vain ani harvoin sen sekovarsi kasvaa yli 10 senttimetrin pituuteen. Jäkälän rangat ovat ohuita ja suhteellisen niukasti haarovia. Yleensä kiinnittymiskohta on suppea. Päärangoilla on lyhyitä, teräväkärkisinä sivulla harittavia ohuita sivuhaaroja eli fibrillejä. Jäkälän väri on yleensä himmeän vaalean- tai harmaanruskea. Muistuttaa ulkonäöltään harmaaluppoa

Aarnilupon jäkäläaineena eli sekundaarisena aineenvaihduntatuotteena esiintyy barbatolihappoa (C18H14O10) ja alektoriaalihappoa (C18H16O9), joskus atranoriinia (C19H18O8) ja soraaleissa fumaariprotoketraarihappoa (C22H16O12).[2]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on epifyytti, se suosii avoimia, valoisia männiköitä sekä suo- ja kalliometsiä. Se on erityisen arka ilmansaasteille. Suomessa laji elää vain Etelä- ja Keski-Suomen vanhoissa luonnonmetsissä. Lapissa niitä ei tavata. Suomessa laji luokitellaan silmälläpidettäväksi[3]. Maailman kokonaislevinneisyydeltään se on boreaalinen.

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum. Viitattu 17.10.2009.
  2. Stenroos, Soili & Ahti, Teuvo & Lohtander, Katileena & Myllys, Leena (toim.): Suomen jäkäläopas, s. 78. Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, 2011. ISBN 978-952-10-6804-1
  3. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 288. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3806-5 Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 sivut 181–685 (pdf).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]