Aarniluppo | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Sienet Fungi |
Kaari: | Kotelosienet Ascomycota |
Alakaari: | Pezizomycotina |
Luokka: | Lecanoromycetes |
Alaluokka: | Lecanoromycetidae |
Lahko: | Maljajäkälät Lecanorales |
Heimo: | Karpeet Parmeliaceae |
Suku: | Tummalupot Bryoria |
Laji: | nadvornikiana |
Kaksiosainen nimi | |
Bryoria nadvornikiana |
|
Synonyymit | |
Alectoria altaica |
|
Katso myös | |
Aarniluppo (Bryoria nadvornikiana) on tummaluppojen sukuun kuuluva pensasjäkälä.
Aarniluppo on kooltaan pienehkö, sillä vain ani harvoin sen sekovarsi kasvaa yli 10 senttimetrin pituuteen. Jäkälän rangat ovat ohuita ja suhteellisen niukasti haarovia. Yleensä kiinnittymiskohta on suppea. Päärangoilla on lyhyitä, teräväkärkisinä sivulla harittavia ohuita sivuhaaroja eli fibrillejä. Jäkälän väri on yleensä himmeän vaalean- tai harmaanruskea. Muistuttaa ulkonäöltään harmaaluppoa
Aarnilupon jäkäläaineena eli sekundaarisena aineenvaihduntatuotteena esiintyy barbatolihappoa (C18H14O10) ja alektoriaalihappoa (C18H16O9), joskus atranoriinia (C19H18O8) ja soraaleissa fumaariprotoketraarihappoa (C22H16O12).[2]
Laji on epifyytti, se suosii avoimia, valoisia männiköitä sekä suo- ja kalliometsiä. Se on erityisen arka ilmansaasteille. Suomessa laji elää vain Etelä- ja Keski-Suomen vanhoissa luonnonmetsissä. Lapissa niitä ei tavata. Suomessa laji luokitellaan silmälläpidettäväksi[3]. Maailman kokonaislevinneisyydeltään se on boreaalinen.