Adolf (Aatto) Suppanen | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. huhtikuuta 1855 Ruskeala |
Kuollut | 3. helmikuuta 1898 (42 vuotta) Helsinki |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | kirjailija, toimittaja ja kääntäjä |
Vanhemmat | Adam Suppanen ja Lovisa Kettunen |
Puoliso | Alma Bonsdorff |
Kirjailija | |
Salanimi | Aatto S. |
Äidinkieli | Suomi |
Tuotannon kieli | Suomi |
Aikakausi | 1869 – 1891 |
Tyylilajit | Käännöskirjallisuus ja omat teokset |
Esikoisteos |
Kotivarkaus: kuvaus Itä-Suomesta 1888, Kariviittoja 1888, Z. Topelius: Kuninkaan hansikka. Suomennos Aatto S. 1869 |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Adolf (Aatto) Suppanen (15. huhtikuuta 1855 Ruskeala – 3. helmikuuta 1898 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hän käytti nimimerkkiä Aatto S.[1]
Aatto Suppasen vanhemmat olivat kiertokoulun opettaja Adam Suppanen ja Lovisa Kettunen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1876 Jyväskylän lyseosta. Suppanen toimi suomentajana, kirjailijana ja lehtimiehenä. Vuonna 1883 Suppanen muutti Porvooseen ja aloitti neliosaisen Weberin Yleisen ihmiskunnan historian suomennostyön Werner Söderströmin kustantamolle. Hän palasi Porvoosta Helsinkiin 1889 ja muutti sitten perheineen 1891 Kuopioon jossa hän oli Savo-Karjala-lehden toimittajana. Vuodesta 1893 alkaen hän oli Kansallis-Osake-Pankin pääkonttorin kotimaisena kirjeenvaihtajana Helsingissä.[2][1]
Suppanen suomensi 1800-luvun lopulla hyvin paljon varsinkin tietokirjallisuutta ja hän oli ensimmäisiä suomalaisia ammattikääntäjiä. Aatto Suppanen suomensi vuosina 1880–1896 kaikkiaan noin 70 teosta. Hän kirjoitti 1880-luvun alussa lisäksi kolme kaunokirjallista teosta Kariviittoja, Kotivarkaus ja Jutelmia. Myös hänen puolisonsa Alma Suppanen toimi suomentajana käyttäen nimimerkkiä A--a. [2]
Aatto Suppanen oli naimisissa vuodesta 1882 Alma Erika Henriette Bonsdorffin kanssa.[1]