Abenomics (jap. アベノミクス, Abenomikusu) on lempinimi Japanin entisen pitkäaikaisen pääministeri Shinzō Aben aloittamille talousuudistuksille. Vaikka uudistukset kantavatkin Aben nimeä, niitä jatkoivat mm. hänen seuraajansa Yoshihide Suga sen jälkeen kun Abe luopui pääministerin virastaan keväällä 2020.[1]
Toisen maailmansodan jälkeen Japanin talous nousi raunioista maailman toiseksi suurimmaksi 1980-luvulle tultaessa. 1990-luvulla alkanut lama kuitenkin pysäytti kadehdittavan talouskasvun. Vuosikymmenestä alettiin sittemmin käyttää taloustieteilijöiden keskuudessa nimitystä "menetetty vuosikymmen". Tämän jälkeen talouskasvu oli hidasta ja vähäistä huolimatta siitä, että pääministerit ja hallitukset vaihtuivat. Kun Kiina ohitti Japanin maailman toiseksi suurimpana taloutena, Japanin pääministerinä aloittanut Abe alkoi puuttumaan moninaisin keinoin Japanin talouteen, koska maata vaivasi myös vähenevän ja ikääntyvän väestön mukana tuleva kriisi.[2]
Japanin työmarkkinat, etenkin suuryritysten kohdalla, ovat erittäin kankeat. Lisäksi työmarkkinoilla arvotetaan korkeaa virkaikää ennemmin kuin työntekijän omia kykyjä, millä selitetään mm. sitä, että keskiverto vuosipalkka Japanissa on jäänyt alle 40 000 Yhdysvaltain dollariin eikä ole juurikaan kasvanut sitten 1990-luvun.[2]
Aben talouspolitiikassa on kolme pääkohtaa:[3]
Aben ideana oli rakenteellisten uudistusten kohdalla myös rohkaista maahanmuuttoa Japaniin sekä japanilaisnaisten aktiivisempaa osallistumista työelämään.[2]
Vaikka Abenomics-uudistukset kohensivatkin naisten asemaa työelämässä, naiset työllistyivät erityisesti matalapalkkaisiin pätkätöihin. Hyväpalkkaisissa johtotehtävissä sen sijaan naisia ei pahemmin ollut. Japanilaisyritykset ovat vielä edelleenkin haluttomia palkkaamaan naisia tekemään täyttä päivää, koska tällöin työnantajan pitäisi maksaa eläkemaksuja ja japanilaisessa yhteiskunnassa naisten odotetaan edelleen olevan ensisijaisia kotitöiden tekijöitä.[2]
2010-luvun alkupuolella, jolloin Abe nousi pääministeriksi, hänen aloittamansa uudistukset auttoivat jonkin verran ja Japanin talous kääntyi pitkästä aikaa kasvuun.[1] Vuosikymmenen loppupuolella Abenomics-uudistusten tuloksia luonnehdittiin kuitenkin laihoiksi.[4][5] Uudistusten on myös katsottu hyödyttäneen ennen kaikkea japanilaisia suuryrityksiä, joiden voittojen kasvu ei ole näkynyt tavallisen japanilaisen elintason kohentumisena.[2]
Kun Japani ajautui 2020 lähtien jälleen uuteen lamaan, Abenomics-uudistusten toimivuus asetettiin jälleen kyseenalaiseksi.[1]