Adaptogeenit

Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Sekava tekstirakenne

Adaptogeeni on joistakin terveyttä edistäviksi väitetyistä aineksista, kuten yrteistä, käytettävä markkinointitermi. Adaptogeenit ovat herbalistien mukaan yrttejä tai lääkinnällisiä kasveja, jotka lisäävät kehon eri organismien vastustuskykyä stressiin, sairauksiin ja ympäristöön sekä normalisoivat ja tehostavat aineenvaihdunnan toimintaa.lähde? Tyypillisimmät adaptogeenit valmistetaan kasvien juuriosista. Adaptogeenisten kasvien juurten kehittyminen kestää yleensä todella pitkän ajan (3-7 vuotta), ja niiden kasvupaikka on usein tavallisesta poikkeava; kasvi kasvaa joko erittäin korkeassa tai erittäin matalassa ilmastossa, minkä vuoksi se on joutunut kehittämään itselleen ääriolosuhteisiin sopeutumiseen tarvittavia puolustusmekanismeja.

Adaptogeenisiksi väitettyjä yrttejä: Maca-juuri, ashwagandha, ginseng, neidonhiuspuu, lakritsijuuri, ruusujuuri, maraljuuri, venäjänjuuri, sitruunaköynnös, pakurikääpä, vuorenkilpi, rohtokoisio ja tulsi.

Adaptogeeniksi nimitettäviä kasveja on tunnettu alkujaan monissa eri kulttuureissa, kuten kiinalaisessa lääketieteessä tai Ayurvedassa; käsitteen ovat luoneet länsimaiset herbalistit. Nimityksen "adaptogeeni" kiteytti venäläinen herbalisti Nikolai Lazarev 1940-luvulla.[1]

Adaptogeenisista kasveista tai niiden vaikutuksista ihmiskeholle ei ole toteutettu tieteellistä tutkimusta, ja adaptogeenin käsitteen nähdäänkin olevan markkinointitarkoituksia varten sepitetty. Adaptogeenien tutkimuksen alalla auktoriteettina toimiva Singh on todennut epätieteellisessä julkaisussaan, että adaptogeenisten kasvien terveysvaikutuksia koskevaa tutkimusta on tehty lähinnä eläimillä.[2] Tiedeyhteisö onkin skeptinen ryhmää "adaptogeenit" kohtaan, koska termiä käytetään hyvin väljästi ja tarkkaa vaikutusta saati toimintamekanismia ei ole kuvattu tieteessä. Termiä käytetään paljon markkinointitarkoituksissa.

Adaptogeenin täytyy olla vaaraton ja aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriöitä elimistön fysiologisiin toimintoihin, ja sillä on oltava yleisluontoinen sekä yleensä normalisoiva vaikutus riippumatta patologisesta tilasta (Brekhman, Dardymovlähde tarkemmin?). Vuonna 2002 Singh, Hoette ja Miller totesivat adaptogeenin olevan "substanssi joka lisää kehon kykyä sopeutua sisäiseen ja ulkoiseen stressiin, vahvistamalla immuunijärjestelmän, hermoston ja eri rauhasten toimintaa."[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Adaptogens Healthline. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 22.8.2012.
  2. ↑ Holy Basil (Ocimum sanctum) - “Tulsi” - ResearchGate researchgate.net.
  3. ↑ Singh, Hoette and Miller: Tulsi Mother Medicine of Nature. Määritä julkaisija!
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.