Aerozine 50

Hydratsiinin ja 1,1-dimetyylihydratsiinin kemialliset rakennekaavat.

Aerozine 50 (lyh. A-50[1]) on 50:50-massasuhteella hydratsiinista ja epäsymmetrisesta dimetyylihydtratsiinista (UDMH) valmistettu nestemäinen rakettipolttoaine.[2] Seos kehitettiin Yhdysvalloissa 1950-luvulla Titan-rakettiperhettä varten. Normaalissa huoneen lämpötilassa varastoitavissa oleva seos[3] reagoi hypergolisesti hapettimena käytetyn typpitetraoksidin kanssa.[2] Aerozine 50:n kiehumispiste on UDMH:ta korkeampi[3] ja seos on puhdasta hydratsiinia kemiallisesti vakaampi.

Aerozine 50:n tiheys on 0.903 g/cm³, sen jäätymispiste on -7 °C ja kiehumispiste 70 °C.[3] Seoksen molekyylimassa on 92,14 g/mol ja CAS-numero 8065-75-6.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nufer B.: Hypergolic Propellants: The Handling Hazards and Lessons Learned from Use. ntrs.nasa.gov, 6.12.2010. Kennedy Space Center, Florida: NASA Kennedy Space Center, Engineering Directorate, Fluids Division, Hypergolic and Hydraulic Systems Branch. KSC-2010-045R Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 8.12.2019. (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Nufer 2010, s. 86
  2. ↑ a b Aerozine ­50 Specifications & DOT Shipping Information (PDF) propellants.ksc.nasa.gov. 5.10.2006. Nasa. Viitattu 8.12.2019. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Wade, Mark: N2O4/Aerozine-50 Encyclopedia Astronautica. Viitattu 8.12.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Aerozine-50 (compound) PubChem. National Center for Biotechnology Information. Viitattu 8.12.2019. (englanniksi)