Afatinibi

Afatinibi
Afatinibi
Afatinibi
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(E)-N-[4-(3-kloori-4-fluorianilino)-7-[(3S)-oksolan-3-yyli]oksikinatsolin-6-yyli]-4-(dimetyyliamino)but-2-enamidi
Tunnisteet
CAS-numero 850140-72-6
ATC-koodi L01EB03
PubChem CID 10184653
DrugBank DB08916
Kemialliset tiedot
Kaava C24H25N5ClFO3 
Moolimassa 485,94
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 92 %[1]
Proteiinisitoutuminen 95 %[1]
Metabolia vähäistä
Puoliintumisaika 37 tuntia[1]
Ekskreetio ulosteiden mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa oraalinen

Afatinibi (C24H25N5ClO3F) on kinatsoliinijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä syöpälääkkeenä. Afatinibi kuuluu WHO:n keskeisimpien lääkeaineiden luetteloon[2].

Ominaisuudet ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Afatinibin vaikutusmekanismi

Afatinibi kuuluu tyrosiinikinaasientsyymin toiminnan inhibiittoreihin ja vaikuttaa erityisesti epidermaalisen kasvutekijän reseptorin entsyymeihin. Yhdiste sitoutuu kovalenttisesti entsyymiin, koska se reagoi Michael-additiolla erään entsyymin kysteiiniaminohapon kanssa. Tyrosiinikinaasin inhiboiduttua syöpäsolut eivät kykene jakaantumaan. Afatinibi annostellaan tablettina. Lääkeainetta käytetään erityisesti ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitoon ja sitä on tutkittu myös rintasyövän hoitoon.[1][3][4][5][6][7]

Haittavaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afatinibin aiheuttamia haittavaikutuksia voivat olla huonovointisuus, ripuli, neutropenia, väsymys, iho-oireet kuten ihottuma ja kynsien muutokset.[1][5][7]

Synteesi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afatinibia valmistetaan lähtien 2-amino-4-fluoribentsoehaposta kuusivaiheisella reitillä. Viimeinen vaihe on Horner–Wadsworth–Emmons-reaktio dimetyyliformamidin kanssa.[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Rosselle T. Dungo & Gillian M. Keating: Afatinib: First Global Approval. Drugs, 2013, 73. vsk, s. 1503–1515. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
  2. ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2021. WHO. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
  3. ↑ Axel Kleemann: Antineoplastic and Immunomodulating Agents, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2022.
  4. ↑ Uwe M. Martens: Small Molecules in Oncology, s. 201-207. Springer, 2014. ISBN 978-3-319-91442-8 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.4.2022). (englanniksi)
  5. ↑ a b David E. Thurston, Ilona Pysz: Chemistry and pharmacology of anticancer drugs. CRC Press, 2021. ISBN 9781138323582 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.4.2021). (englanniksi)
  6. ↑ Norma K Dunlap, Donna M Huryn: Medicinal Chemistry, s. 205. Garland Science, 2018. ISBN 978-0-8153-4556-5 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.4.2021). (englanniksi)
  7. ↑ a b Annikka Kalliokoski: Uutta lääkkeistä: Afatinibi. Sic!, 2014, nro 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Tatjana Kovacevic, Milan Mesic, Amir Avdagic & Miroslav Zegarac: An alternative synthesis of the non-small cell lung carcinoma drug afatinib. Tetrahedron Letters, 2018, 59. vsk, nro 47, s. 4180-4182. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)