Afrodisias | |
---|---|
Ἀφροδισιάς | |
Sijainti | |
Afrodisias |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Turkki |
Paikkakunta | Tisan, Mersin |
Historia | |
Tyyppi | kaupunki |
Kulttuuri | antiikki |
Alue | Kilikia |
Afrodisias (m.kreik. Ἀφροδισιάς, lat. Aphrodisias) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kilikiassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2] Se sijaitsi lähellä nykyistä Mersinin maakunnan Tisania.[3][4]
Afrodisiaksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Kilikian rannikolla eli Vähän-Aasian etelärannikolla noin 31 kilometriä lounaaseen Seleukeiasta. Se oli rakennettu Zefyrionin niemelle eli nykyiselle Tisan niemelle sen mantereeseen yhdistävän kannaksen itärannalle. Pseudo-Skylaksin mukaan kaupungilla oli kaksi satamaa, toinen kannaksen itäpuolelle ja toinen länsipuolelle muodostuneessa lahdessa.[1][5]
Afrodisiaksen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kokoa ei tunneta.[1] Stadiasmus Maris Magni kuvaa Afrodisiaksen olleen Kyprosta lähin paikka mantereen puolella. Rannikolla kaupungista länteen päin sijaitsivat muun muassa Kelenderis ja Anemurion ja itään Korykos ja Elaiussa.[2][3][4]
Kilikian Afrodisiasta ei tule sekoittaa suurempaan ja tunnetumpaan Afrodisiakseen Kaariassa.
Afrodisiaksen historiasta ei tiedetä juuri mitään. Vaikka kaupunki on luetteloitu polikseksi eli itsenäiseksi kaupunkivaltioksi, sen todellinen asema tunnetaan kuitenkin huonosti.[1][6] Tulkinta perustuu muun muassa siihen, että kaupunki löi omaa aiginalaisen standardin mukaista hopearahaa arkaaiselta kaudelta noin vuodesta 520 eaa. lähtien. Klassiselta kaudelta noin vuodesta 379–374 eaa. raha oli mahdollisesti persialaisen standardin mukaista. Hellenistisellä kaudella Seleukeian perustamisen jälkeen Afrodisiaksen alue tuli todennäköisesti osaksi sen aluetta.[1]
Antiikin lähteistä kaupungin mainitsevat jo mainittujen lisäksi myös muun muassa Diodoros Sisilialainen ja Livius sekä Plinius vanhempi, joka käyttää siitä nimeä Oppidum Veneris, mutta ei esimerkiksi Strabon.[2][7]
Vaikka kaupunki luetaan kreikkalaiseksi polikseksi, sen asujaimisto vaikuttaa koostuneen pääasiassa seudun ei-kreikkalaisesta väestöstä.[1] Kaupungin kansalaisista käytettiin etnonyymejä Afrodisios (Ἀφροδίσιος) ja Afrodisias (Ἀφροδισιάς).[2]
Kaupungin paikalta on löydetty asutusjäänteitä sen kannaksen ja satamien läheisiltä kahdelta kukkulalta. Paikka on ollut ympäröity tornein varustetulla muurilla, joka on ajoitettu klassiselle kaudelle 400–300-luvuille eaa. Jäänteitä on myös idemmän sataman läheisellä tasangolla, jossa on ollut noin 15 hehtaarin kokoinen asutus.[1]
Kaupungissa on ollut Afroditen kultti sekä sen nimen että rahojen kuvituksen perusteella. Rahoissa esiintyvät myös Athene ja Hermes. Näin kaupungissa on oletettavasti ollut myös näille jumalille omistetut pyhäköt.[1]