Afropithecus | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Kädelliset Primates |
Yläheimo: | Hominoidea |
Heimo: | Proconsulidae |
Alaheimo: | Afropithecinae |
Suku: |
Afropithecus [1] Leakey & Leakey, 1986 |
Afropithecus oli varhaisella mioseenikaudella aina sen puoliväliin elänyt kädellisten suku. Se eli Afrikassa. Sukuun on sijoitettu yksi laji, Afropithecus turkanensis, jonka fossiilijäänteet ovat n. 17 – 18 miljoonaa vuotta vanhoja. Lajia pidetään vanhimpana tunnettuna kädellislajina, jonka hampaissa on ohut kerros hammaskiillettä. Luultavasti lajille oli hyötyä kovapintaisista hampaista, joita se mahdollisesti tarvitsi syödessään kovapintaisia pähkinöitä ja vastaavia. Lajin fossiileita on löydetty Kenian pohjoisosista[2]. Laji painoi keskimäärin n. 50 kg[3].
Hammaskiille luultavasti antoi suvulle etulyöntiaseman verrattuna sitä edeltäviin Proconsul-suvun kädellisiin, jotka eivät mahdollisesti voineet hyödyntää yhtä monipuolista ravintoa. Afropithecus tai siitä polveutuvat kädelliset pääsivät leviämään Euraasiaan. Saudi-Arabiasta on löydetty hyvin samankaltaisen Heliopithecus-apinoiden jäänteitä, joita osa tutkijoista pitää samana sukuna Afropithecus tai hyvin läheisenä.[4] Myös Heliopithecus-apinoilla oli hammaskiillettä. Afropithecus-suvulla oli myös mahdollisesti jotain sukulaisuhteita myöhemmin eläneisiin sukuihin Kenyapithecus ja Sivapithecus[5].