Agrarismi on poliittinen suuntaus, joka ajaa maalais- ja maatalousväestön etuja ja vastustaa kaupunkien poliittista ja taloudellista ylivaltaa.[1] Agrarismi korostaa maatalouden ja karjankasvatuksen merkitystä yhteiskunnassa. Sen tavoitteena on myös kehittää maanviljelijöiden taloudellista asemaa suhteessa rikkaisiin[2]. Kehittyneissä maissa agrarismia on muun muassa maan omavaraisuuden tukeminen kannustimilla ja kaupunkien laajenemisen hillitseminen.lähde?
Agrarismi voidaan luokitella poliittiseksi tavoitteeksi ja myös elämänkatsomukseksi. Poliittisena tavoitteena agrarismi ajaa maalais- ja maatalousväestön etuja ja vastustaa kaupunkien poliittista ja taloudellista ylivaltaa. Elämäntavallisena näkemyksenä agrarismi näkee maaseutumaisen elämänmuodon sekä pien- ja perheviljelykseen pohjautuvan omavaraisen tuotantotavan moraalisesti arvokkaampana kuin urbaanis-teollisen elämäntavan.[1]
Agraristisen puolueen tärkein tuntomerkki on maaseutukeskeisyys. Agraaripuolueet ovat usein katsoneet puolustavansa yksityis- ja pienyrittäjyyttä, mikä juontuu talonpoikaispuolueiden maan omistusoikeudesta ja kriittisestä suhtautumisesta maan tai tuotantovälineiden kollektivisointiin.[1] Agraaripuolueet ovat kuitenkin olleet valmiita hyväksymään pitkällekin meneviä valtiovallan ohjaustoimia, jos kyse on ollut maatalouden tai maaseudun eduista. Agrarismi korostaa ihmisen ja luonnon läheistä suhdetta.[1]
Aatteellisissa kysymyksissä agraaripuolueiden aatesisällöt ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri maissa hyvin paljon. Ideologioissa on paljon vapaamielisiä aineksia, mutta yksittäisissä kysymyksissä kannat ovat vaihdelleet suuresti. Agraaripuolueiden näkemykset ovat voineet olla sekä konservatiivisia että kulttuuriradikaaleja.[1]
Agrarismi sijaitsee liberalistisen porvarismin ja sosialismin välimaastossa. Usein agrarismiin voidaan viitata myös agraarisosialismina. Agraaripuolueet itse korostavat mielellään "taloudellisen keskitien" ja "kolmannen vaihtoehdon" olemassaoloa, jolla tarkoitetaan sijoittumista kahden vastakkaisen näkemyksen välimaille.[1]
Agrarismi vetoaa samaan kannattajaryhmään kuin populismi, maatalous- ja maaseutuväestöön. Agraaripuolueita ovat muun muassa pohjoismaiset keskustapuolueet.[1]