Ahti

Tämä artikkeli kertoo Ahdista suomalaisessa kansanperinteessä. Muut merkitykset löytyvät täsmennyssivulta.
Elias Muukka: Ahdin valtakunnassa (1934).

Ahti on suomalaisessa kansanperinteessä ja muinaisuskossa esiintyvä veden jumala tai haltija.

Vedenjumala Ahti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikael Agricolan ”epäjumalien” luettelossa vuodelta 1551 Achti toi vedestä kaloja:

Achti wedhest caloia toi

Sigfridus Aronus Forsiuksen latinankielisessä runomuotoisessa versiossa Agricolan luettelosta Achtes täyttää verkot hitaasti erilaisilla kaloilla:

Retia lenta replet diversis piscibus Achtes[1]

Veden jumalana Ahti esiintyy pääasiassa loitsuissa, mutta vain melko harvoin. Toisinaan nimi Ahti on kuitenkin yleistynyt tarkoittamaan haltijaa yleensä, niin että runoissa mainitaan myös metsän, maan tai tuulen Ahti.[2]

Merta tai järveä nimitetään nykyisinkin usein Ahdin valta­kunnaksi.[3]

Kalevalan Ahto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lönnrot käyttää Kalevalassa vedenjumalan nimenä Ahti-nimen harvinaisempaa versiota Ahto, koska Ahti viittaa teoksessa Ahti Saarelaiseen eli Lemminkäiseen. Ahto esiintyy Kalevalan 41. runossa[4] kuuntelemassa Väinämöisen kanteleensoittoa.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Muut suomalaisten jumalien esittelyt ennen porthanin aikaa Kansanrunous.net. Arkistoitu 5.1.2016. Viitattu 20.9.2015.
  2. ↑ Otavan iso tietosanakirja, 1. osa (A–Celle), s. 148, hakusana Ahti. Helsinki: Otava, 1960.
  3. ↑ Nykysuomen sanakirja, 1. osa (A–K), s. 16, hakusana Ahti. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, WSOY, 1989. ISBN 951-0-09105-7
  4. ↑ Yhdesviidettä runo Kansanrunous.net. Arkistoitu 22.7.2015. Viitattu 20.9.2015.