Ahvenvita | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Alismatales |
Heimo: | Vitakasvit Potamogetonaceae |
Suku: | Lapavidat Potamogeton |
Laji: | perfoliatus |
Kaksiosainen nimi | |
Potamogeton perfoliatus |
|
Katso myös | |
Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) on monivuotinen uposlehtinen kasvi.
Ahvenvidan varsi kasvaa enimmillään 2,5 metriä pitkäksi. Sen lehdet ovat kapeita, jopa 12 cm pitkiä uposlehtiä. Kukinto on 2–3 cm pitkä tähkä.[2]
Ahvenvitaa tavataan koko Euroopassa Espanjaa, Etelä-Italiaa ja Kreikkaa lukuun ottamatta, sekä samoilla leveyspiireillä Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.[3]
Ahvenvita kasvaa syvemmällä kuin järviruoko ja lumme. Vain kukat kohoavat vedenpinnalle. Ahvenvidan varsi on rento, joten se heiluu vedessä aallokkoa myötäillen. Varressa on ilmatiehyitä, jotka keventävät vartta. Siksi ahvenvita pysyy pystyssä. Ahvenvidan lehdet ovat niin ohuet ja läpikuultavat, että ahvenvita lakastuu heti, kun se joutuu pois vedestä. Ahvenvita ottaa lehdillään hiilidioksidia vedestä. Ahvenvitakasvustot ovat kalojen suoja- ja syönnöspaikkoja. Koska veden saanti ei ahvenvidalle ole ongelma, sillä on vain pienet juuret, joilla se ottaa ravinteita pohjasta. Lisäksi se saa niitä myös suoraan lehtien läpi.