Aihekartat

Aihekartat (Topic Maps) ovat 1999 standardoitu (ISO13250 (Arkistoitu – Internet Archive)) menetelmä tallentaa tietämystä tietokoneen ymmärtämään muotoon. Aihekartat koostuvat aiheista (Topics), aiheiden välisistä yhteyksistä (Associations) ja aiheiden ilmentymistä (Occurrences). Aihekarttojen rakenteesta puhuttaessa viitataankin usein ns. TAO-malliin. Aihekartta voidaan visualisoida verkkona, jossa verkon solmuina ovat aiheet ja verkon kaarina assosiaatiot. Ilmentymät ovat verkon solmuihin linkitettyjä resursseja, kuten teksti- ja kuvatiedostoja. Aihekartat ovat yksi ontologioiden ja Semanttisen Webin toteutusteknologioista.

Aiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aihekartan aiheet edustavat yksittäisiä subjekteja. Esimerkiksi kirjallisuutta käsittelevässä aihekartassa voi olla aiheet novelli, Kari Hotakainen ja kirjapaino. Aihekartan sisältämät aiheet riippuvat aina aihekartan käyttötarkoituksesta ja tekijän valinnoista.

Jokaisella aiheella voi olla vaihteleva määrä eri käyttöyhteyksiin tarkoitettuja nimiä. Esimerkiksi aiheen novelli nimiä voisivat olla novelli, novell ja short story. Kun aiheen nimiä ei ole kiinnitetty voidaan aihe ajatella ilmiasustaan riippumattomaksi käsitteeksi.

Nimien lisäksi aiheeseen voidaan kiinnittää vaihteleva määrä tunnisteita (Subject Identifier). Tunnisteet identifioivat aiheen yksikäsitteisesti. Aihekartassa ei voi olla kahta aihetta, joilla on sama tunniste. Tunnisteen muoto on URI.

Aihekarttojen ehkä merkittävin ominaisuus on aiheiden automaattinen yhdistely. Aihekartassa ei voi olla useampaa aihetta samalla tunnisteella. Mikäli aihekarttaan lisätään siellä ennestään oleva aihe, yhdistyy lisätty aihe automaattisesti vanhaan. Tätä ominaisuutta käytetään hyväksi kun yhdistetään kaksi aihekarttaa. Kummankin aihekartan samat aiheet yhdistyvät. Esimerkiksi jos kahden kuvitteellisen kirjakaupan, Matin kirjan ja Kirsin romaanin varastojärjestelmät yhdistettäisiin, yksi suurimmista töistä liittyisi eri varastojärjestelmissä olevien, samojen tietojen yhdistelyyn. Miten Matin kirjan varastossa olevat Kari Hotakaisen kirjat saataisiin yhdistettyä Kirsin romaanin vastaaviin? Aihekarttojen käyttö tarjoaa tähän yhden vastauksen.

Assosiaatiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aihekartta sisältää aiheiden lisäksi assosiaatioita, jotka ovat kahden tai useamman aiheen välisiä yhteyksiä. Assosiaatio on mahdollista tyypittää. Lisäksi kaikkien assosiaation solmuilla on rooli. Assosiaation tyyppi ja solmujen roolit ovat myös aiheita. Esimerkiksi jos Ville on Matin isä niin tilannetta voidaan kuvata viidellä aiheella: Ville, Matti, isä, poika ja on-isä sekä yhdellä assosiaatiolla: 

Ville:isä ------------(on-isä)------------ Matti:poika

Tässä isä on Villen rooli ja poika on Matin rooli. Assosiaatio tyyppi on on-isä. Ilman rooleja olisi vaikea sanoa kumpi on kumman isä.

On huomattava, että aihekarttojen assosiaatiomalli on hieman monimutkaisempi kuin esimerkiksi RDF:n, joka ei tue rooleja.

Ilmentymät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisten tunnisteiden lisäksi aiheeseen on mahdollista liittää ilmentymiä (Occurrence). Ilmentymät ovat aihetta tarkentavia tietoaineistoja (usein tekstiä) tai linkkejä (URL) tarkentaviin dokumentteihin. Ilmentymien näkökulmasta aihekartta on navigoitava metaverkko, joka liittää ilmentymädokumentit uudella, ilmentymädokumenttien sisäisestä linkityksestä riippumattomalla tavalla.

Aihekarttojen esitysmuotoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aihekarttastandardi ei määrittele aihekartan esitys- tai tallennusmuotoa ja aihekartoille onkin kehitetty useampia erilaisia talletusmuotoja. Keskeisimpiä näistä ovat

  • XTM on lyhenne sanoista XML topic maps. Nimensä mukaisesti kyseessä on XML-kielellä määritelty rakenteinen esitysmuoto. XTM on tällä hetkellä aihekarttojen de facto esitysmuoto.
  • LTM on lyhenne sanoista Linear topic map notation. LTM on hyvin yksinkertainen tekstuaalinen esitysmuoto aihekartoille. LTM-dokumentteja voi kirjoittaa tavallisella tekstieditorilla.
  • AsTMa on lyhenne sanoista Another pidgin language for Topic Maps.

Aihekarttojen käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aihekarttoja käytetään mm. verkkojen mallintamiseen, tietämyksen esittämiseen ja dokumenttikokoelmien hallinnointiin. Hieman konkreettisempia esimerkkisovelluksia ovat:

  • Sähköiset arkistot
  • Julkaisujärjestelmät
  • Tietämyksen/metadatan louhijat

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]