Aioni (m.kreik. αίών) tarkoittaa ajanjaksoa ja maailmankautta.[1] Uudessa testamentissa ja alkukristillisyydessä esiintyy aionin ajattelu voimakkaana: Kristuksessa nimenomaan hänen ylösnousemuksessaan, on alkanut uusi pelastuksen ja elämän aioni, vaikka tämä maailma samanaikaisesti vielä kuuluu myös vanhan synnin ja kuoleman aioniin. Aionien jännitys "jo nyt – ei vielä" antaa selityksen moniin alkukristillistä eskatologiaa ja etiikkaa koskeviin ongelmiin.
Hellenistisessä uskonnollisuudessa, erityisesti gnostilaisuudessa, aionilla on tarkoitettu erilaisia jumaluudesta lähteviä voimia.[1]