Albert de la Chapelle | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. helmikuuta 1933 Helsinki Helsinki |
Kuollut | 10. joulukuuta 2020 (87 vuotta) Helsinki |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | lääketieteellisen genetiikan professori, ylilääkäri ja tieteen akateemikko |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
Instituutti | Helsingin yliopisto, HYKS, Ohio State University |
Tutkimusalue | lääketieteellinen geenitutkimus, syöpätutkimus |
Palkinnot |
Matti Äyräpään palkinto (1990) Anders Jahren palkinto 1989 |
Aiheesta muualla | |
medicine.osu.edu/cancer-biology-genetics/directory/faculty/de-la-chapelle-albert/pages/index.aspx | |
Albert Fredrik de la Chapelle (11. helmikuuta 1933 Helsinki – 10. joulukuuta 2020 Helsinki[1]) oli suomalainen syöpätutkija, professori, vapaaherra ja vuodesta 1997 akateemikko.[2][3][4]
De la Chapelle kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1950 ja valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1957 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1962. Sisätautien erikoislääkärin pätevyyden hän sai vuonna 1965.[3]
Apulaislääkärinä Helsingin diakonissaopiston sairaalan sisätautiosastolla vuosina 1958–1962, HYKSin röntgenapulaislääkäri 1959–1960. Helsingin yliopiston IV sisätautiklinikan apulaislääkäri 1963–1965. Lääketieteellisen genetiikan dosentti 1965–1974 ja valtion lääketieteellisen toimikunnan vanhempi tutkija 1965–1974, jolloin tutkijana Columbian yliopistossa (New York, Yhdysvallat) vuosina 1966–1968 ja Medical Research Councilissa vuonna 1974 (Lontoo, Britannia).[3]
Tämän jälkeen tohtori de la Chapelle oli Helsingin yliopiston lääketieteellisen genetiikan professori vuosina 1974–1997 ja HYKS:n konsultoiva ylilääkäri ja ylilääkäri 1977–1997.[3] Hän toimi Suomen Akatemian tutkijaprofessorina vuosina 1985–1990 ja 1990–1995. Hän tutkii solu- ja molekyylibiologiaa ja myös lääketieteellistä genetiikkaa. Hän oli tuomassa kromosomianalyysiä Suomeen ja kuvasi ensimmäisenä miehen, jolla oli XX-sukupuolikromosomit. Yhdessä työtovereittensa kanssa hän paikallisti ja kuvasi sairauksia aiheuttavia geenipoikkeamia. [2]
Vuodesta 1997 hän oli USA:ssa Ohio State Universityn syöpä- ja molekyyligenetiikan professori.[2]
De la Chapelle palkittiin vuonna 1990 Matti Äyräpään palkinnolla ja Anders Jahren palkinnolla 1989.[3] Professori de la Chapelle on Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen.[5] Vuonna 1997 hänet kutsuttiin jäseneksi Yhdysvaltain tiedeakatemiaan.
Vuoteen 2015 mennessä de la Chapellella oli noin 600 tieteellistä julkaisua ja 14 lääketieteellistä patenttia.[3]
Albert de la Chapellen ensimmäinen puoliso vuodesta 1961 oli kirjeenvaihtaja Annikki Åström ja toinen puoliso vuodesta 1984 professori Clara D. Bloomfield.[6] Albert de la Chapellen isoisä oli Albert Henrik de la Chapelle.
De la Chapelle ja hänen vaimonsa rakastivat taidetta. Vuonna 2005 de la Chapelle perusti Albert de la Chapelle -rahaston Svenska litteratusällskapet i Finlandin, jonka varoilla ostettiin taideteoksia kokoelmiin. Vuonna 2017 perustettiin Albert de la Chapelles Konststiftelse -taidesäätiö, jonka ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa taidemuseo Tammisaareen. Chappe – Taiteen talo meren äärellä avattiin huhtikuussa 2023. Albert ja Clara de la Chapellen kokoelmat muodostavat kokoelman perustan, ja lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä.[7]