Alkoholiton juoma

Alkoholitonta olutta sisältäneitä tölkkejä.
Shirley Temple -cocktail.

Alkoholiton juoma on juoma, joka ei sisällä alkoholia. Alkoholijuomista on alkoholittomia muunnelmia, kuten alkoholiton olut, siideri ja viini. Alkoholittomat juomasekoitukset (drinkit, cocktailit) ovat tarjoiltavia juoma-annoksia.

Alkoholin poistaminen käymisen avulla valmistetusta viinistä on hankalaa ja kallista. Juhlajuomaksi on Suomessa saatavilla kuusenkerkästä valmistettua alkoholitonta kuohujuomaa. Se on tehty suoraan mehuksi ja hiilihapotettu samalla tavoin kuin kivennäisvedet.[1]

Suomessa alkoholittomina juomina pidetään Euroopan unionin suositusten mukaisesti juomia, joiden alkoholipitoisuus on alle 1,2 tilavuusprosenttia.[2][3] Tällaisia juomia saa lain mukaan myydä kaikenikäisille, mutta Päivittäistavarakauppa ry:n suositusten mukaan Suomessa toimivat ruokakauppaketjut myyvät alle 18-vuotiaille vain täysin alkoholittomia (0,0%) juomia. Täysin alkoholittomat oluet ja siiderit eivät siis ruokakaupoissa yleensä ole ikärajavalvonnan piirissä, mutta kaupat voivat halutessaan asettaa omia tiukempia linjauksia. Sen sijaan Alko ei myy alaikäisille mitään alkoholijuomaa muistuttavia alkoholittomia juomia, vaan ainoastaan limonadia.[4][5][6][7]

Alkoholiton juomasekoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholitonta juomasekoitusta kutsutaan nimellä mocktail. Nimi tulee englanninkielen sanoista mock (vale-, teko-) ja cocktail. Koska mocktailit eivät sisällä lainkaan alkoholia, korostuu muiden raaka-aineiden merkitys.[8]

Juomia muuttavat hedelmämehut ja makusiirapit. Niitä voidaan laimentaa vedellä tai hiilihappopitoisella perusjuomalla kuten soodavedellä, tonic-vedellä, virvoitusjuomalla tai inkiväärioluella.[9]

Juomasekoitukset jakautuvat laimentamattomiin eli lyhyisiin juomiin, laimennettuihin eli pitkiin juomiin[10] sekä booleihin, jotka laimennetaan vedellä ja tarjoillaan kauhalla suuresta maljasta.[11] Usein juomasekoitukset tarjoillaan jäiden kanssa. Tunnettuja juomasekoituksia ovat esimerkiksi Shirley Temple, Virgin Mary ja Piña Colada.[12]

Alkoholittomia cocktaileja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisia laseja käytetään tarjoiluannosten koon vaihdellessa.

  • Cocktaillasissa on levenävälaitainen maljaosa ja jalka joka estää juomaa lämpenemästä juojan kädestä. Sitä käytetään lyhyisiin juomiin ilman jäitä.
  • Collins-lasi on tasaleveä lasi, josta tarjoillaan mehua ja pitkiä juomasekoituksia.
  • Grogilasi on painava ja tukeva lasi, josta tarjoillaan lyhyitä juomasekoituksia jäillä.
  • Highball on leveämpi kuin collins-lasi ja kapenee lievästi alaspäin.
  • Hurrikaanilasi on linjoiltaan kaareva korkea jalallinen lasi johon yleensä tehdään näyttäviä, värikkäitä ja koristeltuja cocktaileita.
  • Tuoppi on suurikokoinen lasi monille juomasekoituksille.
  • Kuohuviinilasi on kapea jalallinen lasi. Se sopii kupliviin juomiin ja näyttäviin, kerrostettuihin juomiin.
  • Shottilasi on pieni lasi, josta tarjoillaan lyhyttä juomaa ilman jäitä.
  • Snapsilasia käytetään snapsien ja shottien tarjoilemiseen.
  • Totilasi on tarkoitettu kuumille juomille. Se muistuttaa muodoltaan mukia, jossa on jalka ja paksu pohja pitämään juoman kuumana.
  • Viinilasi on jalallinen lasi. Yleislasi on muodoltaan pallomainen.

Valmistustapoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juomasekoituksia voidaan valmistaa kolmella eri tavalla, rakentamalla, ravistamalla tai sekoittamalla.

Kun juoma rakennetaan, se valmistetaan suoraan tarjoiluastiaan kaataen ainesosat miedoimmasta vahvimpaan ja eniten sokeria sisältävästä vähiten sokeria sisältävään. Ensin siis sokeriliemet ja siirapit ja lopuksi mehut.[9]

Juomat ravistellaan yleensä silloin kun mukana on ainesosia jotka tavallisesti eivät sekoittuisi keskenään (esimerkiksi kerma, sokeri, siirapit ja jotkin hedelmämehuista). Apuna käytetään ravistinta, joka täytetään korkeintaan puoleen sen omasta tilavuudesta.

Sekoittamista käytetään yleensä silloin, kun mukana on helposti toisiinsa liukenevia ainesosia. Sekoitettaessa käytetään sekoitusastiaa sekä baarilusikkaa, ja sekoittamisen jälkeen sekoitus siirretään tarjoilulasiin. Itse tehdyt juomasekoitukset valmistetaan usein suurempi määrä kerrallaan. Tällöin sekoitetaan kannussa tai isossa maljassa kaikki ainesosat lukuun ottamatta jäitä, hiilihapollisia juomia ja hedelmäpaloja, jotka tarvittaessa lisätään jokaiseen lasiin yksi kerrallaan.

Muita juomia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ginger alea eli inkivääriolutta saa Suomessa baareista, tavarataloista ja Alkon liikkeistä.
  • Simalla on hyvin alhainen alkoholipitoisuus, joten se sopii kohtuullisesti nautittuna hyvin myös lapsille. Markkinoilla on myytävänä myös simaa, joka ei sisällä alkoholia lainkaan.
  • Oluesta ja siideristä on olemassa myös alkoholittomat versiot.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Mykkänen, Jouko: Tyylikkäästi alkoholitonta Helsingin Sanomat. 27.5.2010. Arkistoitu 16.5.2013. Viitattu 28.5.2010.
  2. ↑ 28.12.2017/1102 Alkoholilaki Finlex. Oikeusministeriö. Viitattu 27.1.2020.
  3. ↑ Euroopan unionin L 304/2011 : I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset Euroopan unionin virallinen lehti. 22.11.2011. Viitattu 15.07.2020. doi:0.3000/19770812.L_2011.304.fin
  4. ↑ Onko lasten sopivaa ostaa kaupasta olutta? Ministeriön virkamies: "Suklaasavukkeilla tai alkoholittomilla oluilla leikkiminen voi saattaa lapsen tuhon tielle” Maaseudun Tulevaisuus. 24.8.2019. Elina Vironen. Viitattu 28.11.2024.
  5. ↑ Lidl teki toivotun muutoksen pikakassoille Helsingin Uutiset. 28.11.2024. Sanna Jompero-Lahokoski. Viitattu 28.11.2024.
  6. ↑ Sääntö-Suomi yllättää: Alaikäinen ei saa ostaa kaupasta aina edes alkoholitonta olutta – "Vastuullisuuskysymys" MTV Uutiset. 23.8.2020. Viitattu 28.11.2024.
  7. ↑ Asioinnin pelisäännöt Alko. Viitattu 28.11.2024.
  8. ↑ Mocktail – hittidrinkki ilman alkoholia Alko. Viitattu 20.7.2020.
  9. ↑ a b Kotibaarimestarin pikaopas Yle Ruoka. 29.4.2010. Viitattu 20.7.2020.
  10. ↑ Baaritarvikkeet – näin rakennat kotibaarin Alko. Viitattu 20.7.2020.
  11. ↑ Kalliokoski, Leena: 7 helppoa ja raikasta boolia kesän juhliin Anna -lehti. 28.5.2014. Viitattu 20.7.2020.
  12. ↑ Uusi drinkkietiketti – Alkoholin nauttiminen on oma taiteenlajinsa City -lehti. 16.2.2001. Viitattu 20.7.2020.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Bengtsson, Niklas: Juo ja iloitse: Juomakirjallisuuden bibliografia 1990–2003. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2004. ISBN 951-692-556-1
  • Salminen, Samu: Baarimestarin drinkkikirja. Helsinki: Art House, 2006. ISBN 951-884-415-1
  • Villberg, Kari: Baarikirja. Helsinki: Mixtec, 2000. ISBN 952-91-1852-X

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alkoholiton juoma.