Alkumonnit | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
Heimo: |
Alkumonnit Diplomystidae Eigenmann, 1890 |
Suvut[1] | |
|
|
Katso myös | |
Alkumonnit (Diplomystidae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan Etelä-Amerikasta makeista vesistä. Alkumonnilajeja tavataan vuoristojoista Chilen ja Argentiinan Andeilta. Alkumonnien elintavoista tiedetään vain vähän. Niiden ravintoa ovat nilviäiset, äyriäiset ja vesihyönteiset. Heimon kalat kutevat loppukesästä. Erityisesti Chilessä alkumonneja on pyydystetty ruokakaloiksi, mutta kantojen vähennyttyä niiden merkitys on pienentynyt.[2][3][4]
Alkumonnien heimoon kuuluu 2 sukua ja 6 lajia. Lajit ovat Diplomystes camposensis, santiagonalkumonni (D. chilensis), chilenalkumonni (D. nahuelbutaensis), pilkkualkumonni (Olivaichthys cuyanus), vaalea-alkumonni (O. mesembrinus) ja täpläalkumonni (O. viemensis). Kooltaan heimon kalat ovat keskikokoisia ja kasvavat suurimmillaan 28–32 cm pitkiksi. Alkumonnien heimo on monnikalojen heimoista alkeellisin ja kaikkien muiden monnikalojen sisarheimo. Alkumonneilta muun muassa puuttuvat pään luulevyt, rinta- tai selkäevien terävät piikit ja kuonossa on vain 1 viiksipari. Rasvaevä alkumonnilajeilla on pitkä.[1][2][5][3][4]