Ambrakia

Ambrakia
Ἀμβρακία
Ambrakian raunioita.
Ambrakian raunioita.
Sijainti

Ambrakia
Koordinaatit 39°09′39″N, 20°58′58″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Árta, Epeiros
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 625–31 eaa.
Huippukausi n. 400–200-luvut eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Epeiros
Aiheesta muualla

Ambrakia Commonsissa

Ambrakia (m.kreik. Ἀμβρακία tai Ἀμπρακία, lat. Ambracia) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Epeiroksessa luoteisessa Kreikassa. Se sijaitsi nykyisen Ártan kaupungin paikalla.[1][2][3][4]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ambrakia sijaitsi Arakhthos-joen (nyk. Árachthos) itärannalla kaupungista nimensä saaneen Ambrakianlahden (nyk. Amvrakikóslahti) pohjoispuolella. Kaupunki oli rakennettu Perranthes-nimisen kukkulan länsirinteelle. Etäisyys Ambrakianlahdelle oli noin 80 stadionmittaa eli noin 14 kilometriä.[4] Lahden lisäksi kaupunki on antanut nimensä myös Amvrakía-järvelle. Kaupungin alue tunnettiin myös nimellä Ambrakia Dryopis.[3] Ambrakian kaupunkivaltion alue ulottui parhaimmillaan rannikkoa pitkin ainakin 120 stadioninmitan eli noin 21 kilometrin päähän kaupungista. Kaupungin ympäristö oli hedelmällistä viljelymaata. Suurimmillaan Ambrakian kaupunkivaltion vallassa oli myös Amfilokhian alue.[4] Ambrakian satamana toimi Ambrakoksen kaupunki Ambrakianlahden suulla.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria ja arkaainen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteen mukaan Ambrakia oli alun perin thesprotialainen kaupunki. Kreikkalaisessa mytologiassa kaupungin perusti Ambraks, Thesprotoksen poika. Toisessa myyttiversiossa perustajaksi ja nimen alkuperäksi esitettiin Ambrakia, Melaneuksen tai Augeiaan tytär.[4][6] Vanha väestö oli athamanialaisia, kassopialaisia ja molosseja.[3]

Myöhemmin Ambrakiasta tuli kreikkalainen, kun Korintista tulleet asuttajat perustivat sen uudelleen siirtokunnakseen. Tämä tapahtui arkaaisella kaudella Korintin tyranni Kypseloksen aikana noin vuonna 655–625 eaa. Perustajaksi ja siirtokuntalaisten johtajaksi nimetään Gorgos, Kypseloksen poika tai veli. Tämä hallitsi kaupunkia tyrannina. Tyranniuden peri hänen poikansa Periandros.[4][7]

Aristoteleen mukaan Ambrakia oli demokratia sen jälkeen, kun kansa kukisti tyranni Periandroksen,[8] mikä tapahtui samaan aikaan Korintin tunnetumman Periandros-nimisen tyrannin syrjäyttämisen kanssa eli noin vuonna 580 eaa.[7] Tämän jälkeen kaupunki kukoisti, ja siitä tuli merkittävin Korintin siirtokunnista seudulla. 400-luvulla eaa. Ambrakia oli Epeiroksen suurin kaupunki, ja siellä arvioidaan olleen jopa 100 000 asukasta. Kaupunki osallistui persialaissodissa Salamiin taisteluun seitsemällä laivalla ja Plataiain taisteluun 500 sotilaalla.[3][4]

Klassiselta roomalaiselle kaudelle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peloponnesolaissodan alkuvaiheessa Ambrakia tuki Korinttia sodassa Korkyraa vastaan. Myöhemminkin sodan aikana kaupunki pysyi Korintin ja Spartan puolella Ateenaa vastaan. Ambrakian hallitsema alue oli suurimmillaan sodan aikana. Suurimmillaan kaupunki hallitsi myös Amfilokhian aluetta, mukaan lukien Amfilokhian Argoksen kaupunki, jonka Ambrakia valtasi ja ajoi alkuperäisen väestön pois. Akarnanian tukemana alkuperäinen väestö sai Ateenan valtaamaan Argoksen takaisin amfilokhialaisille ja akarnanialaisille vuonna 432 eaa.[4]

Ambrakian lyömä stateeri, n. 340 eaa. Kuvituksessa Pegasos ja Athene.

Ambrakialaiset yrittivät vallata Argoksen uudelleen vuosina 430 ja 429 eaa., mutta kumpikin yritys epäonnistui. Kolmas yritys vuonna 426 eaa. johti lähes koko kaupungin sotakuntoisen miespuolisen väestön kuolemaan, ja Thukydides kuvaa tätä suurimmaksi onnettomuudeksi, minkä mikään kaupunki sodan alkupuolella koki. Seurauksena Ambrakia heikentyi niin, että joutui solmimaan amfilokhialaisten ja akarnanialaisten kanssa rauhan sadaksi vuodeksi, ja Korintin täytyi lähettää kaupunkiin joukkoja sen puolustukseksi. Heikentyneenä kaupunki ei enää osallistunut peloponnesolaissotaan merkittävällä tavalla tämän jälkeen.[4]

300-luvulla eaa. Ambrakia oli liitossa Ateenan kanssa Filippos II:n Makedoniaa vastaan. Makedonia valtasi kaupungin Khaironeian taistelun jälkeen vuonna 338 eaa. Filippoksen kuoleman jälkeen ambrakialaiset ajoivat makedonialaiset pois, mutta Aleksanteri V valtasi kaupungin takaisin. Vuonna 295 eaa. hän luovutti kaupungin Epeiroksen kuninkaalle Pyrrhokselle. Tämä teki Ambrakiasta pääkaupunkinsa ja rakennutti sinne suuren palatsinsa. Tämä aika oli kaupungin suurinta kukoistuskautta. Myöhemmin kaupunki päätyi Aitolian valtaan, ja siitä tuli Aitolian liiton keskus.[2][3][4][6]

Roomalaiset piirittivät kaupungin vuonna 189 eaa. ja valtasivat sen lopulta Marcus Fulvius Nobiliorin johdolla vuonna 187 eaa. Roomalaiset ryöstivät kaupungin tuolloin ja tuhosivat sen kokonaan vuonna 167 eaa., minkä jälkeen se taantui. Lopullinen isku kaupungille tuli läheisen Nikopoliin perustamisen myötä vuonna 31 eaa., sillä roomalaiset siirrättivät Ambrakian ja eräiden muiden kaupunkien asukkaat sinne. Pausaniaan aikaan 100-luvulla jaa. kaupunki oli raunioina.[2][4][6]

Myöhempi historia ja kaivaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siitä, kuinka kauan kaupungin paikka säilyi asumattomana, ei ole tarkkaa tietoa. Nykyinen Ártan kaupunki kehittyi paikalle bysanttilaisella kaudella viimeistään 1000-luvulla. Antiikin aikaisista lähteistä tunnetun Ambrakian kaupungin sijainti oli pitkään epäselvä, mutta se osattiin sijoittaa Ártan paikalle viimeistään 1800-luvulla.[4]

Ambrakian arkeologisia kaivauksia ovat suorittaneet kreikkalaiset arkeologit muun muassa 1960- ja 1970-luvuilla.[9]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ambrakian akropoliina eli linnavuorena toimi yksi Perranthes-kukkulan huipuista.[4] Kaupunki oli ympäröity muurilla, jonka pituus oli noin viisi kilometriä. Muurit rakennettiin oletettavasti 500-luvulla eaa. ja uusittiin 400-luvulla eaa. Muurien lisäksi kaupunkia suojasivat joki ja kukkulat.[4][10] Satama Ambrakoksessa oli linnoitettu erikseen.[3]

Ambrakian kaupungissa oli varhainen ruutuasemakaava jo 400-luvulla eaa.[2] Kaupungin muinaisjäännöksiin nykyisen Ártan kaupungin alueella kuuluvat lähinnä Apollon Pythios Soterille omistetun temppelin ja pienen teatterin rauniot, kaupunginmuurin jäänteet useissa kohdissa kaupunkia sekä prytaneionin jäänteet. Kaupungissa tiedetään olleen myös toinen teatteri.[11]

Apollon Pythios Soterin temppeli

Apollon Pythios Soterin temppelin rauniot.

Apollon Pythios Soterin temppeli oli Ambrakian tärkein pyhäkkö. Sen arkeologinen kohde sijaitsee Ártan keskustassa lähellä Pýrrou- ja Nikoláou Plastíra -katujen risteystä. Temppeli rakennettiin arkaaisella kaudella noin vuonna 500 eaa., mutta sen paikalla on todennäköisesti ollut varhaisempia Apollonille omistettuja pyhäköitä. Temppeli edusti doorilaista tyyliä, ja sen koko oli noin 44 × 20,8 metriä. Temppelissä oli pronaos sekä cella.[9][12]

Temppelin naoksessa oli Apollonin kulttipatsas, josta on säilynyt sen jalusta. Temppelissä ilmeisesti säilytettiin kaupungin hallinnon julkisia asiakirjoja. Rakennuksesta on säilynyt nykyaikaan lähinnä sen perustukset.[9]

Teatterit

Pienemmän teatterin rauniot.

Niin kutsuttu pienempi teatteri sijaitsi lähellä Apollonin temppeliä. Se rakennettiin varhaisempien rakennusten paikalle 300-luvun lopulla tai kuningas Pyrrhoksen aikana 200-luvun alkupuolella eaa. Teatteri on pienin tunnetuista kreikkalaisista teattereista. Muutoin se oli tyypillinen kreikkalainen puolikaarenmuotoinen teatterirakennus, jonka keskellä oli pyöreä orkhestra halkaisijaltaan noin 6,7 metriä. Kahdet portaat jakoivat katsomon kolmeen lohkoon. Skene- eli näyttömärakennuksen pituus oli noin 10 metriä, ja siinä oli kuusi joonialaisen tyylin puolipylvästä. Teatteri löydettiin rakennustöiden yhteydessä, ja sen ensimmäiset kaivaukset suoritettiin vuonna 1976.[12][13]

Toinen, suurempi teatteri sijaitsi alakaupungissa kaupunginmuurien sisäpuolella. Teatterista on kaivettu esiin osa sen orkhestraa ja lännen puolista käytävää sekä osia katsomon istuimista.[12]

Muut rakennukset

Muihin löytöihin kuuluu noin 600 eaa. pystytetty kenotafi kuolleiden ambrakialaisten ja korinttilaisten kunniaksi. Se oli monumentaalinen muistomerkki, jonka pituus oli noin 12,4 metriä, leveys noin 8 metriä ja korkeus noin 2,4 metriä. Siitä on löydetty piirtokirjoitus, joka on varhaisin tunnettu, jossa mainitaan kaupungin nimi. Bysanttilaisena aikana paikkaa oli käytetty hautauksiin.[12]

Ártan nykyisen katedraalin paikalla sijaitsi Asklepiokselle omistettu temppeli, Kaikkien pyhien kirkon paikalla Afroditelle omistettu temppeli ja Ártan linnan paikalla Athenelle omistettu temppeli. Kaupungissa tiedetään olleen myös Artemiin temppeli.[12]

Kaupungin hautausmaat sijaitsivat pääasiassa sen länsipuolella Perranthis-kukkulan juurella. Merkittävimmät haudat olivat pääportilta alkunsa saaneen, Ambrakoksen satamaan johtaneen tärkeän tien varressa. Tien leveys oli 12 metriä ja se oli kivetty. Katua on löydetty noin 300 metrin matkalta lähellä Ártan stadionia.[12]

Esinelöydöt

Kaupungin alueelta tehdyt esinelöydöt ovat Ártan arkeologisessa museossa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”113 Ambrakia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Ambrakia”, Antiikin käsikirja, s. 31. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  3. ↑ a b c d e f Αμβρακία: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 21.3.2018. Viitattu 21.8.2017.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m Smith, William: ”Ambracia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Ambrakos”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Ancient Ambrakia Epirus for all Seasons. Arkistoitu 26.10.2017. Viitattu 21.8.2017.
  7. ↑ a b Robinson, Eric W.: The First Democracies: Early Popular Government Outside Athens, s. 80. (Historia (Wiesbaden, Germany).: Einzelschriften, 107) Franz Steiner Verlag, 1997. ISBN 3515069518 Teoksen verkkoversio.
  8. ↑ Aristoteles: Politiikka 1304a30–35.
  9. ↑ a b c Ναός Απόλλωνα Πυθίου Σωτήρα Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 26.10.2017. Viitattu 21.8.2017.
  10. ↑ Τείχος Αρχαίας Αμβρακίας Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 21.8.2017.
  11. ↑ Nielsen, Thomas Heine: Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 72. (Historia (Wiesbaden, Germany).: Einzelschriften, 162 / Papers from the Copenhagen Polis Centre, Polis Centeret, 6) Franz Steiner Verlag, 2002. ISBN 351508102X Teoksen verkkoversio.
  12. ↑ a b c d e f Αμβρακία: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 21.8.2017.
  13. ↑ Μικρό θέατρο Αμβρακίας Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 26.10.2017. Viitattu 21.8.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]