Ambrosius Bosschaert

Ambrosius Bosschaert
Kukkakimppu lasimaljakossa, 1621, 31,6 × 21,6 cm, National Gallery of Art, Washington, D.C.
Kukkakimppu lasimaljakossa, 1621, 31,6 × 21,6 cm, National Gallery of Art, Washington, D.C.
Henkilötiedot
Syntynyt18. marraskuuta 1573
Antwerp, Alankomaat
Kuollut1621
Haag, Alankomaat
Kansalaisuus Alankomaat
Taiteilija
Ala taidemaalari
Taidesuuntaus Barokki, Alankomaiden kultakauden maalaustaide, Asetelmamaalaus

Ambrosius Bosschaert (18. marraskuuta 1573 Antwerp – 1621 Haag) oli Alankomaiden kultakauden aikana vaikuttanut asetelmiin erikoistunut taidemaalari, joka kuvasi erityisesti kukkia.[1] Hän oli erittäin arvostettu aikakautensa taiteilijoiden ja taiteen ostajien keskuudessa.[2]

Bosschaertin maalaukset aloittivat Alankomaissa 1600-luvun puoliväliin saakka jatkuneen asetelmamaalauksen genren. Hänen töitään ylenkatsottiin 1700- ja 1800-luvuilla, mutta 1900-luvulla Bosschaert herätti uudelleen tutkijoiden ja keräilijöiden mielenkiinnon.[3]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kukka-asetelma lasimaljakossa marmorisyvennyksessä, 1610, 35,3 × 23,3 cm, yksityiskokoelma.

Monien protestanttien tavoin Bosschaertin perhe pakeni uskonnollista vainoa katolisesta Espanjan Alankomaasta. Perhe asettui silloisen Zeelandin saarialueen Middelburgiin, joka oli merkittävä Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian keskus. Valinta vaikutti Bosschaertin taiteeseen ja aiheisiin, sillä kaupungissa myytiin eksoottisia kukkia ja hedelmiä, joita kasvatettiin myös alueen kasvitieteellisissä puutarhoissa. Bosschaertille näistä tuli hänen asetelmiensa materiaalia.[2]

Bosschaert toimi vuodesta 1593 vuoteen 1613 Pyhän Luukkaan taidemaalarien killan hallituksen jäsenenä ja dekaanina.[2] Vuonna 1602 Bosschaert meni naimisiin Maria van der Astin kanssa. Marian veli Balthasar van der Ast (1593/1594–1657) oli hyvin todennäköisesti Bosschaertin oppilas. Bosschaert menestyi sekä maalarina että taidekauppiaana.[4]

Bosschaert työskenteli myöhemmin myös Amsterdamissa (1614), Bergen op Zoomissa (1615–1616), Utrechtissa (1616–1619) ja Bredassa (1619). Bosschaert menehtyi vuonna 1621 matkalla Haagissa, jossa hän oli toimittamassa maalaamansa kukka-asetelmaa ostajalle Fredrick van Schurmanille.[1] Bosschaertin kolmesta pojasta Johanneksesta, Ambrosius nuoremmasta ja Abrahamista tuli isänsä tavoin maalareita, jotka keskittyivät kukka-asetelmiin.[2]

Tyyli ja teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bosschaertilta on säilynyt noin 50 työtä. Hänen ensimmäiset kukka-asetelmansa saattoivat olla kasvitieteellisille puutarhoille tehtyjä tilaustöitä. Maalaukset osoittautuivat erittäin suosituiksi ja kaupalliseksi menestykseksi.[3] 1600-luvun Alankomaissa jalostettiin, keräiltiin ja kaupattiin eksoottisia kukkia ja kukkasipuleita, mikä johti lopulta tulppaanimaniana tunnettuun sijoituskuplaan 1634–1637. Myös kukka-asetelmia arvostettiin ja niille riitti ostajia. Bosschaertille maksettiin yhdestä maalauksesta jopa 1 000 guilderia.[5]

Samaan aikaan Bosschaertin kanssa katolisessa Espanjan Alankomaassa flaamilainen Jan Brueghel vanhempi maalasi kukka-asetelmia. Brueghel myös mitä ilmeisimmin työskenteli välillä Middelburgissa. Voidaan olettaa, että mestarit saivat vaikutteita toisiltaan.[6]

Bosschaertin maalaukset ovat pienikokoisia ja yleensä kovalle kuparialustalle maalattuja.[5] Maalaukset ovat sommittelultaan symmetrisiä ja maalattu pystyasentoon. Lähes kaikissa on yksi monokromaattisella alustalla kuvattu maljakko, johon on aseteltu runsas kimppu värikkäitä kukkia. Kimpussa ovat tieteellisen tarkasti maalattuja jalostettuja kukkia, yleensä tulpaaneja, ruusuja ja liljoja. Pöydällä on muutamia huolella valittuja irrallisia kukkia, pieniä eläimiä tai vesipisaroita. Joissakin Bosschaertin maalauksissa on voimakas trompe l'oeil -motiivi.[2][3]

On kiistanalaista, miten paljon Bosschaert jatkoi 1500- ja 1600-lukujen perinnettä, jossa kaikilla maalauksissa näkyvillä elementeillä oli voimakas symbolinen, usein uskonnollinen merkitys.[3] Ilmeisesti maalauksissa on ainakin joitakin symbolisia merkityksiä. Bosschaertin kimpuissa on eri aikoina kukkivia kasveja, joten maalaukset eivät ole realistisia todellisuuden jäljitelmiä. Jokainen kukka on kuvattu huolellisesti, ja maalauksia onkin kutsuttu joskus kukkamuotokuviksi.[5]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b rkd.nl: Discover painter, art dealer (person) Ambrosius Bosschaert (I) RKD – Netherlands Institute for Art History. Arkistoitu 15.8.2020. Viitattu 9.10.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Brenner, Carla & Riddell, Jennifer & Moore, Barbara: Painting in the Dutch Golden Age – A Profile of the Seventeenth Century, s. 132–133. (Opetusmateriaali) Washington: National Gallery of Art, Washington, 2007. Teoksen verkkoversio (PDF). Arkistoitu 31.7.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Turner, Jane: From Rembrandt to Vermeer : 17th-century Dutch artists, s. 45. New York: St. Martin's Press, 2000. ISBN 978-0-312-22972-6 (englanniksi)
  4. ↑ Yeager-Crasselt, Lara & Wheelock, Arthur K. Jr.: Ambrosius Bosschaert NGA Online Editions. Arkistoitu 20.8.2020. Viitattu 9.10.2020. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Ambrosius Bosschaert the Elder (Dutch, 1573 - 1621) (Getty Museum) The J. Paul Getty in Los Angeles. Viitattu 9.10.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Linden, D. V. D. & Clippel, K. D.: The genesis of the Netherlandish flower piece: Jan Brueghel, Ambrosius Bosschaert and Middelburg. Simiolus: Netherlands Quarterly for the History of Art, 2015, nro 38, s. 73–86. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]