Anders Johan Malmgren

Anders Johan Malmgren

Anders Johan Malmgren (21. marraskuuta 1834 Kajaani – 12. huhtikuuta 1897 Helsinki) oli suomalainen eläintieteilijä ja valtiopäivämies, josta tuli Oulun läänin maaherra eli kuvernööri.[1]

Malmgrenin vanhemmat olivat apteekkari Anders Jakob Malmgren ja Alvina Maria Elisabet Westerlund. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1860 ja lisensiaatiksi 1863. Malmgren teki vuodesta 1856 alkaen eläintieteellisiä tutkimusmatkoja Vienanmerelle ja eri puolille Suomea sekä oli mukana 1861, 1864 ja 1868 Huippuvuorten ja Ruijan retkikunnissa. 1860-luvulla hän julkaisi väitöskirjansa Kritisk öfversikt af Finlands fiskar (1863, käännettiin myös saksaksi) sekä joukon tutkimuksia Huippuvuorten kasvistosta ja eläimistä, kuten myös tärkeinä pidetyt tutkimukset Nordiska hafs-annulater (1865, käännettiin myös saksaksi) sekä Spetsbergens, Grönlands, Islands och den Skandinaviska halföns hittils kända Annulata polychaeta (1867, käännettiin myös saksaksi).[1]

Malmgren toimi eläintieteen ylimääräisenä professorina Helsingin yliopistossa 1869-1874. Erottuaan professuurista hän hoiti vakinaisesti kalastustentarkastajan virkaa, jota oli hoitanut sivutoimisesti jo vuodesta 1865. Malmgren työskenteli muun muassa Pohjois-Pohjanmaan lohenkalastuksen hyväksi, kalatalouslainsäädännön kehittämiseksi ja kalastusyhdistysten perustamiseksi. Hänen kalanviljelyyn kielteisesti suhtautuva usealla kielellä julkaistu teoksensa Lausunto keinotekoisen kalankasvatuksen Suomeen perustamisen soveliaisuudesta (1883) herätti runsaasti keskustelua.[1] Malmgren kirjoitti teoksen vierailtuaan Nikolskin kalanviljelylaitoksella Venäjällä Novgorodin läänissä. Malmgrenin kalanviljelyyn kohdistama kritiikki johti siihen että häntä ennen kalastuksentarkastajana toimineen Henrik Johan Holmbergin perustamat kalanviljelylaitokset alkoivat rappeutua ja lopulta ne lakkautettiin. Malmgren perusti vuonna 1869 Suomen ensimmäisen kalataloudellisen aikakauskirjan Tidskrift för Fiskenäring och Aquikultur; tätä aikakauskirjaa ilmestyi kuitenkin vain yksi numero. [2]

Malmgren osallistui porvarissäädyssä Kristiinankaupungin edustajana valtiopäiville 1882 ja Helsingin edustajana 1885, ollen molemmilla kerroilla useiden eri valiokuntien jäsen tai varajäsen.[3] Oulun läänin kuvernöörinä hän toimi vuodesta 1889, määräten muun muassa suomen lääninsä virkakieleksi.[1]

Malmgrenin puoliso vuodesta 1864 oli Augusta Lundberg (1839–1917), metsänhoitaja Karl Johan Hjalmar Malmgren (s. 1867) oli heidän poikansa.[4]

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kritisk öfversigt af Finlands fisk-fauna. Helsingfors 1863
  • Spetsbergens, Grönlands, Islands och den Skandinaviska halföns hittils kända Annulata polychaeta; Helsingin yliopiston väitöskirja. Helsingfors 1867
  • Suomen koulukysymystä koskevat asiakirjat. Edlund, Hämeenlinna 1882
  • Lausunto keinotekoisen kalankasvatuksen soveliaisuudesta Suomeen. Hämeenlinna 1883
  • Aktstycken till upplysning af de allmänna rättsförhållanden, som ega rum beträffande Kemi och Ijo kronofisken. Helsingfors 1888, suomeksi nimellä Asiakirjoja, jotka valaisevat Kemin ja Iin kruunun-kalastusten yleisiä oikeuden-suhteita; koonnut Anders Johan Malmgren ; suom. J. W. Ruuth. Helsinki 1888

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 492-493. Helsinki: WSOY, 1955.
  2. ↑ Suomen Kalakirjasto : Kalastushallinnon ensimmäiset virkamiehet
  3. ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 222–223. Helsinki: Otava, 1921.
  4. ↑ ”Malmgren (däremellan Kaarna), Karl Johan Hjalmar”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1851–1931, s. 301. Mänttä: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1931.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]