Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Itävalta | |||
Miesten mäkihyppy | |||
Olympialaiset | |||
Hopeaa | Albertville 1992 | joukkuemäki | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Oberstdorf 1987 | suurmäki | |
Kultaa | Val di Fiemme 1991 | joukkuemäki | |
Hopeaa | Oslo 1982 | joukkuemäki | |
Hopeaa | Seefeld 1985 | normaalimäki | |
Hopeaa | Seefeld 1985 | joukkuemäki | |
Pronssia | Oberstdorf 1987 | joukkuemäki | |
Lentomäen MM-kilpailut | |||
Kultaa | Kulm 1986 | lentomäki |
Andreas Felder (s. 6. maaliskuuta 1962 Hall, Tirol, Itävalta) on itävaltalainen mäkihypyn kolminkertainen maailmanmestari ja mäkihyppyvalmentaja. Hän oli maailman parhaita mäkihyppääjiä 1980-luvun puolivälistä 1990-luvun alkupuolelle.
Mäkihypyn maailmancupissa Felder kilpaili ensimmäisen kerran kaudella 1980–81. 1982 Oslon MM-kisoista hän voitti Itävallan mäkijoukkueessa hopeaa. Ensimmäisen maailmancupin osakilpailuvoittonsa hän saavutti 8. joulukuuta 1984 Kanadan Thunder Bayn normaalimäen kilpailusta. Samalla kaudella hän voitti viisi muutakin osakilpailua ja sijoittui yhteispisteissä toiseksi Matti Nykäsen jälkeen. 1985 Seefeldin MM-kisoissa hän saavutti kaksi hopeaa, normaali- ja joukkuemäessä.
Sittemmin Felder vakiinnutti paikkansa mäkihyppymaailman huipulla. Lentomäen maailmanmestaruuden hän voitti Kulmissa vuonna 1986. Hän sijoittui kolmesti peräkkäin maailmancupin kokonaiskilpailussa kolmen parhaan joukkoon. 1987 Oberstdorfin MM-kisoissa hän voitti suurmäen kilpailun ja joukkuemäessä Itävallan joukkueessa pronssia. Välissä Felderillä oli pari heikommin sujunutta kautta, mutta kaudella 1990–91 hän viimein voitti maailmancupin kokonaiskilpailun. 1991 Val di Fiemmen MM-kisoissa hän voitti joukkuemäen kultaa Heinz Kuttinin, Ernst Vettorin ja Stefan Horngacherin kanssa, ja vielä 1992 Albertvillen olympiakisoissa joukkuemäen hopeaa. Samana keväänä hän lopetti uransa voittoon Planicassa.
Felder on toiminut Itävallan mäkihyppymaajoukkueen päävalmentajana vuosina 1995–1997 ja 2018–2020. Vuosina 2014–2018 hän valmensi Itävallan naisten mäkihyppymaajoukkuetta.[1][2]
1962: Helmut Recknagel | 1964: Toralf Engan | 1966: Bjørn Wirkola | 1968: Vladimir Belousov | 1970: Gari Napalkov | 1972: Wojciech Fortuna | 1974: Hans-Georg Aschenbach | 1976: Karl Schnabl | 1978: Tapio Räisänen | 1980: Jouko Törmänen | 1982: Matti Nykänen | 1985: Per Bergerud | 1987: Andreas Felder | 1989: Jari Puikkonen | 1991: Franci Petek | 1993: Espen Bredesen | 1995: Tommy Ingebrigtsen | 1997: Masahiko Harada | 1999: Martin Schmitt | 2001: Martin Schmitt | 2003: Adam Małysz | 2005: Janne Ahonen | 2007: Simon Ammann | 2009: Andreas Küttel | 2011: Gregor Schlierenzauer | 2013: Kamil Stoch | 2015: Severin Freund | 2017: Stefan Kraft | 2019: Markus Eisenbichler | 2021: Stefan Kraft | 2023: Timi Zajc |
1972: Walter Steiner | 1973: Hans-Georg Aschenbach | 1975: Karel Kodejška | 1977: Walter Steiner | 1979: Armin Kogler | 1981: Jari Puikkonen | 1983: Klaus Ostwald | 1985: Matti Nykänen | 1986: Andreas Felder | 1988: Ole Gunnar Fidjestøl | 1990: Dieter Thoma | 1992: Noriaki Kasai | 1994: Jaroslav Sakala | 1996: Andreas Goldberger | 1998: Kazuyoshi Funaki | 2000: Sven Hannawald | 2002: Sven Hannawald | 2004: Roar Ljøkelsøy | 2006: Roar Ljøkelsøy | 2008: Gregor Schlierenzauer | 2010: Simon Ammann | 2012: Robert Kranjec | 2014: Severin Freund | 2016: Peter Prevc | 2018: Daniel-André Tande | 2020: Karl Geiger | 2022: Marius Lindvik |