Antiikin demokratia

Antiikin Kreikan; valtiomuodot
Hallitsee
	Infobox OK

Demokratia (m.kreik. δημοκρατία, dēmokratia) eli kansanvalta oli antiikin Kreikassa yksi kolmesta tärkeimmästä polisten eli kaupunkivaltioiden valtiomuodoista oligarkian ja tyrannian ohella. Parhaiten tunnettu on Ateenassa 300-luvulla eaa. käytössä ollut järjestelmä (Ateenan demokratia).^[1] Yhteensä ainakin 106 kaupunkivaltion tiedetään olleen demokratia jossakin vaiheessa historiaansa.^[2]

Antiikin demokratia oli yleensä suoraa demokratiaa. Politiikkaan saivat osallistua kaikki miespuoliset kansalaiset, mutta siitä suljettiin pois muun muassa naiset ja orjat.^[3]

Historia

Alun perin useimmat kreikkalaiset kaupungit olivat monarkioita (basileia). Kaupunkivaltioiden eli polisten kehittyessä niiden valtiomuotoina olivat arkaaisella kaudella ennen kaikkea aristokratia, oligarkia ja tyrannia. Demokratia kehittyi 500-luvulla eaa. useissa kaupungeissa. Kyseinen valtiomuoto tunnetaan ennen kaikkea Ateenasta, jonka demokratia sai alkunsa noin vuonna 508 eaa. Se ei kuitenkaan ollut ensimmäinen demokraattisesti hallittu polis.^[3] Muita varhaisia demokratioita olivat muun muassa Akragas, Ambrakia, Argos, Elis, Eretria, Herakleia Pontike, Khalkis, Khios, Knidos, Kos, Kyrene, Mantineia, Megara, Naksos, Samos ja Syrakusa.^[2]^[4] Myös Sparta, joka usein nähdään oligarkiana, käytännössä yhdisteli valtiomuodossaan demokratiaa, oligarkiaa ja monarkiaa.^[2]^[3]

Klassisella kaudella ja erityisesti 400-luvun eaa. loppupuolen peloponnesolaissodan ja 300-luvun eaa. sotien aikaan esikuvallisiksi, kilpaileviksi ja toisiaan vastaan asetetuiksi malleiksi muodostuivat ateenalainen suora demokratia ja spartalainen oligarkiavetoinen malli. Ateena pyrki levittämään demokratiaa puuttuessaan muiden kaupunkivaltioiden politiikkaan ensin Deloksen meriliiton ja sitten toisen Ateenan liiton kautta. Kreikkalaisten demokratioiden huippukausi päättyi suurimman osan jouduttua Makedonian vallan alle 300-luvun eaa. loppupuolella, vaikka monet kaupungit säilyttivätkin demokratioiden ulkoisen muodon seuranneella hellenistisellä ja vielä roomalaisellakin kaudella.

Kreikkalaisten demokratioiden luonne

Antiikin demokratioissa kaikilla miespuolisilla kansalaisilla oli oikeus osallistua politiikkaan. Kaikkien oikeudet eivät kuitenkaan aina olleet yhtä suuret, sillä esimerkiksi virkatehtävät saattoi olla rajattu vain varakkaammille yhteiskuntaluokille eli maanomistajille, jolloin demokratiassa oli timokratian piirteitä. Kaikilla miespuolisilla kansalaisilla oli kuitenkin ainakin joitakin oikeuksia, ja ihmisillä oli mahdollisuus parantaa luokka-asemaansa.^[5]

Antiikin demokratia nähdään usein suorana demokratiana, jollainen se oli Ateenassa ja monissa muissa kaupunkivaltioissa.^[3] Kuitenkin myös epäsuora eli edustuksellinen demokratia tunnettiin antiikin aikana ja oli käytössä joissakin kaupungeissa. Demokratian käytännön toteuttamiseksi demokraattisissa poliksissa oli yleensä ekklesia tai demos eli kansankokous ja usein myös bule eli neuvosto.

Demokratia asetetaan nykyisin usein ennen kaikkea tyranniaa vastaan, ja näin oli myös antiikin aikana. Todellisuudessa demokraattiset hallinnot eivät aina olleet erityisen hyviä, ja monien tyrannien voidaan katsoa hallinneen paremmin ja toteuttaneen hyödyllisiä yhteiskunnallisia uudistuksia.^[3] Ainakin osa tyranneista nousi valtaan kansan tuella.

Myös Platon ja Aristoteles katsoivat, että jos demokratialle ei aseteta mitään rajoja, se voi taantua ajan kuluessa joko tyranniaksi tai okhlokratiaksi eli ”rahvaan/roskaväen vallaksi”.^[5] Taiteessa demokratia henkilöitiin joskus Demokratia-nimiseksi personifikaatioksi.^[6]

Demokratia käytännössä

Ateenan demokratia

Pääartikkeli: Ateenan demokratia

Ateenan demokratia on tunnetuin esimerkki demokratioista kreikkalaisessa maailmassa, ja vastaavasti Ateena tunnetaan valtiomuodoltaan ennen kaikkea demokratiana, jollainen se oli kukoistusaikanaan klassisella kaudella. Valtiomuoto vaihteli kuitenkin myös Ateenassa historian kuluessa. Kaupungissa oli aluksi vallalla aristokratia, josta siirryttiin oligarkiaan ja sen jälkeen joksikin aikaa tyranniaan. Demokratiaan siirryttiin Kleistheneen johdolla noin vuonna 508/507 eaa. Varhaista demokratiaa jalostivat ennen kaikkea Efialtes ja Perikles. Demokratia säilyi vuoteen 322/321 eaa. saakka.^[2]

Ylintä päätösvaltaa käytti Ateenan kansankokous eli ekklesia. Sen kokoontumisiin saivat osallistua kaikki vapaasyntyiset ja kansalaisuuden omaavat 18 vuotta täyttäneet ja tämän jälkeen kaksi vuotta asepalveluksessa olleet miehet.^[7]^[8] Ulkopuolelle ekklesiasta jäivät metoikit eli Ateenaan muualta muuttaneet sekä naiset, alle 20-vuotiaat ja orjat. Ekklesia kokoontui noin 40 kertaa vuodessa, ja kokoontumisiin saattoi osallistua jopa 6 000 miestä. Hyvällä puhetaidolla oli suuri merkitys äänestäjien ohjailussa.

Ekklesian rinnalla toimeenpanevana elimenä toimi 500-miehinen neuvosto eli bule. Tuomiovaltaa käytti valamiestuomioistuin eli heliaia, jonka tuomaristoon kuului joissakin tapauksissa jopa 1 500 tavallista kansalaista. Useimmat virkamiehet sekä oikeusistuinten valamiehet valittiin arpomalla, ja demokratiaan kuului ajatus, että kaikki hallitsevat vuorollaan kaikkia jonkun aikaa. Jotta köyhimmilläkin olisi ollut mahdollisuus valtiollisten tehtävien hoitamiseen, niistä alettiin maksaa palkkaa. Henkilöä, jota politiikka ei kiinnostanut, kutsuttiin idiootiksi (idiōtēs).^[9]

Tyrannien valtaanpääsyä pyrittiin ehkäisemään ostrakismos-äänestyksellä, jonka toteuttamiseen vaadittiin 6 000 ääntä; demokratiaa uhkaavat epäilyttävät pyrkyrit häädettiin kymmeneksi vuodeksi maanpakoon. Äänestyslipukkeina käytettiin saviruukkujen sirpaleita (ostrakon), joista äänestys sai nimensä.

Luettelo demokratioista

Ainakin seuraavat polikset olivat valtiomuodoltaan demokratioita jossakin vaiheessa historiaansa (ajoitustiedot osin summittaisia):^[2]^[4]

Abdera (400-luku eaa.)
Afytis (300-luku eaa.)
Aigai (366–365 eaa.)
Aigeira (366–365 eaa.)
Aigion (366–365 eaa.)
Akanthos (424 eaa.)
Akragas (n. 500 eaa., 471–? eaa.)
Ambrakia (300-luku eaa., 336– eaa.)
Amfipolis (437/436 eaa., 300-luku eaa.)
Amisos (400-luku eaa.)
Andros (?–411 eaa., 300-luku–? eaa.)
Antissa (300-luku eaa.(?))
Apollonia (400–300-luvut eaa.)
Argos (400–300-luku eaa.)
Arisba (300-luku eaa.)
Askheion (366–365 eaa.)
Ateena (Ateenan demokratia, 508/507–322/321 eaa.)
Byzantion (390–? eaa.)
Delfoi (oligarkia/demokratia 300-luku eaa.)
Dyme (366–365 eaa.)
Efesos (492 tai 334 eaa., 334–? eaa.)
Elis (471–365 eaa.)
Epidamnos (437–433 eaa.)
Epidauros (300-luku eaa.)
Eretria (500-luku eaa., 400–300-luku eaa.)
Erythrai (sekoitus eri muotoja 500-luku–492 eaa., 492–400-luku eaa., 453–300-luvun alku eaa., 330-luku–? eaa.)
Farai (366–365 eaa.)
Felloe (366–365 eaa.)
Figaleia (300-luku eaa.)
Filippoi (sekoitus eri muotoja 300-luku eaa.)
Fleius (300-luku eaa.)
Helisson (300-luku eaa.)
Heraia (300-luku eaa.(?))
Herakleia Pontike (500-luku eaa., 400-luku eaa.)
Histiaia (400-luku eaa., 300-luku eaa.)
Ialysos (?–411 eaa.)
Iasos (300-luku eaa.)
Ilion (300-luku eaa.)
Istros (400-luku–? eaa.)
Kameiros (?–411 eaa.)
Karystos (400-luku eaa.)
Keryneia (366–365 eaa.)
Khalkedon (300-luku eaa.)
Khalkis (500-luku eaa., 400–300-luku eaa.)
Khersonesos (400–300-luku eaa.)
Khios (sekoitus eri muotoja 480–412 eaa., 300-luku eaa.)
Kios (300-luku eaa.)
Klazomenai (400–300-luku eaa., 334–? eaa.)
Knidos (300-luku–? eaa.)
Kolofon (420-luku eaa., 334–? eaa.)
Korintti (392–386 eaa.)
Korkyra (426–361 eaa.)
Kos (n. 494–? eaa., 366/365–? eaa., 332–? eaa.)
Kroton (500-luku eaa.)
Kyme, Aiolis (jossain vaiheessa 400–300-luku eaa.)
Kyme, Suur-Kreikka (500-luku eaa.)
Kyrene (500-luku eaa., 440–? eaa.)
Kyzikos (400-luku eaa.(?))
Lampsakos (300-luku eaa.)
Leontinoi (400-luku eaa.)
Leontion (366–365 eaa.)
Leukas (400-luku–? eaa.)
Lindos (?–411 eaa.)
Lokroi Epizefyrioi (346–? eaa.)
Magnesia (300-luku eaa.)
Mantineia (500-luku–385 eaa., 370 eaa.–)
Massalia ((tai politeia?) jossain vaiheessa oligarkian jälkeen)
Megalopolis (368–? eaa.)
Megara (oligarkia/demokratia 500-luku eaa.)
Mende (423 eaa., 423–? eaa.)
Messene (369–? eaa.)
Metapontion (400-luku eaa.(?))
Methymna (300-luku eaa.)
Miletos (400-luvun alku eaa., n. 440–405 eaa., 300-luku eaa., 334–? eaa.)
Mylasa (300-luku eaa.)
Mytilene (427–405 eaa., 389–300-luku eaa., 347/346–333 eaa., 332–? eaa.)
Naksos, Kykladit (500-luvun loppu eaa.)
Nasos (300-luku eaa.)
Neapolis (400-luku eaa.)
Neapolis (300-luku eaa.(?))
Olbia (300-luku eaa.)
Olenos (366–365 eaa.)
Paros (410/409–404(?) eaa., 393–? eaa.)
Patrai (366–365 eaa.)
Pellene (366–365 eaa., 330-luku eaa.)
Plataiai (400-luku eaa.)
Priene (300-luku eaa.)
Rhodos (395–391 eaa., 390–355 eaa., 332–? eaa.)
Rhypes (366–365 eaa.)
Samos (492 eaa., 441–404 eaa.)
Sifnos (?–404/403 eaa., 394/393–? eaa.)
Sinope (400-luku eaa.)
Skepsis
Soloi (333–? eaa.)
Sparta (sekoitus monarkiaa, oligarkiaa ja demokratiaa)
Syrakusa (400-luku eaa., 466–406 eaa., 344–? eaa.)
Taras (400-luku eaa.)
Tegea (370–? eaa.)
Tenos (400-luku–411 eaa.)
Teos (400-luku eaa.)
Thasos (?–411 eaa., 407–404 eaa., n. 390–? eaa.)
Theba (378–335 eaa.)
Thera (jossain vaiheessa/sekoitus eri muotoja?)
Thurioi (?–413 eaa., 300-luku eaa.?)
Torone (423 eaa.)
Tritaia (366–365 eaa.)
Zakynthos (?–404 eaa., 380-luku eaa.)
Zeleia (334–? eaa.)

Katso myös

Lähteet

↑ Raaflaub, Kurt A. et. al.: Origins of Democracy in Ancient Greece, s. 3. University of California Press, 2007. ISBN 978-0-520-24562-4
↑ ^a ^b ^c ^d ^e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 1338–1340. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑ ^a ^b ^c ^d ^e Dilouambaka, Ethel: Things You May Not Know About Democracy in Ancient Greece Culture Trip. Viitattu 5.11.2018.
↑ ^a ^b Robinson, Eric W.: The First Democracies: Early Popular Government Outside Athens, s. 5. (Historia : Zeitschrift für alte Geschichte. Einzelschriften, 107) Franz Steiner Verlag, 1997. ISBN 3515069518 Teoksen verkkoversio.
↑ ^a ^b Peck, Harry Thurston: Democratia Harpers Dictionary of Classical Antiquities. 1898. Viitattu 5.11.2018.
↑ Smith, Amy C.: Athenian Political Art from the Fifth and Fourth Centuries BCE: Images of Political Personifications Stoa.org. 2003. Arkistoitu 31.1.2019. Viitattu 5.11.2018.
↑ Ecclesia Encyclopaedia Britannica. Viitattu 13.3.2018.
↑ Aristoteles: Ateenan valtiomuoto 42.
↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἰδιώτης A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)

Kirjallisuutta

Arnason, Johann P. & Raaflaub, Kurt A. & Wagner, Peter: The Greek Polis and the Invention of Democracy: A Politico-cultural Transformation and Its Interpretations. (Ancient World: Comparative Histories 25) John Wiley & Sons, 2013. ISBN 1118561678
Davies, John Kenyon: Democracy and Classical Greece. (Fontana history of the ancient world) Harvard University Press, 1993. ISBN 0674196074
Hansen, Mogens Herman: The Tradition of Ancient Greek Democracy and Its Importance for Modern Democracy. (Historisk-filosofiske meddelelser 93, ISSN 0106-0481) Kgl. Danske Videnskabernes Selskab, 2005. ISBN 8773043206
Raaflaub, Kurt A. & Ober, Josiah & Wallace, Robert: Origins of Democracy in Ancient Greece. (Joan Palevsky imprint in classical literature) University of California Press, 2008. ISBN 0520258096
Robinson, Eric W.: The First Democracies: Early Popular Government Outside Athens. (Historia : Zeitschrift für alte Geschichte. Einzelschriften, 107) Franz Steiner Verlag, 1997. ISBN 3515069518
Robinson, Eric W.: Ancient Greek Democracy: Readings and Sources. (Interpreting Ancient History) John Wiley & Sons, 2008. ISBN 047075219X
Robinson, Eric W.: Democracy Beyond Athens: Popular Government in the Greek Classical Age. Cambridge University Press, 2011. ISBN 0521843316

[1] Raaflaub, Kurt A. et. al.: Origins of Democracy in Ancient Greece, s. 3. University of California Press, 2007. ISBN 978-0-520-24562-4

[Hansen-2] Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 1338–1340. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1

[CT-3] Dilouambaka, Ethel: Things You May Not Know About Democracy in Ancient Greece Culture Trip. Viitattu 5.11.2018.

[Robinson-4] Robinson, Eric W.: The First Democracies: Early Popular Government Outside Athens, s. 5. (Historia : Zeitschrift für alte Geschichte. Einzelschriften, 107) Franz Steiner Verlag, 1997. ISBN 3515069518 Teoksen verkkoversio.

[Harpers-5] Peck, Harry Thurston: Democratia Harpers Dictionary of Classical Antiquities. 1898. Viitattu 5.11.2018.

[Smith-2003-6] Smith, Amy C.: Athenian Political Art from the Fifth and Fourth Centuries BCE: Images of Political Personifications Stoa.org. 2003. Arkistoitu 31.1.2019. Viitattu 5.11.2018.

[7] Ecclesia Encyclopaedia Britannica. Viitattu 13.3.2018.

[8] Aristoteles: Ateenan valtiomuoto 42.

[9] Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἰδιώτης A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]