Anton Raadik

Anton Raadik
Henkilötiedot
Koko nimi Anton Raadik
Syntynyt15. tammikuuta 1917
Raikküla, Viro
Kuollut13. maaliskuuta 1999
Chicago, Illinois
Kansalaisuus  Viro
Nyrkkeilijä
Lempinimi Rampaging Estonian
Painoluokka keskisarja
Kätisyys oikeakätinen
Ammattilaistilastot
Ottelut 63
Voitot 37
– tyrmäysvoitot 26
Tappiot 25
Ratkaisemattomat 1
Mitalit
Maa:  Viro
Miesten amatöörinyrkkeily
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Dublin 1939 keskisarja

Anton Raadik (15. tammikuuta 1917–13. maaliskuuta 1999) oli virolainen nyrkkeilijä. Hän saavutti vuonna 1939 amatöörien Euroopan mestaruden, jonka jälkeen hän siirtyi ammattilaiseksi kilpaillen ensin Neuvostoliitossa ja siirtyen Toisen maailmansodan aikaan Suomeen ja edelleen Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin.[1]

Ura amatöörinyrkkeilijänä Virossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anton Raadik aloitti amatöörinyrkkeilijän uran Tallinnassa vuonna 1933 Tallinna Poksiklubin riveissä keskisarjassa (alle 72,6 kg).[2] Ensimmäisessä maaottelussaan marraskussa 1935 Raadik koki kuitenkin tyrmäystappion Suomen Hannes Koivuselle. Seuraavina vuosina Raadik voitti maaotteluissa suomalaiset vastustajansa eli vuonna 1936 Urho Leskisen, 1938 Viljo Suhosen ja 1939 Vilho Syrjäsen. Jatkossa Raadik voitti Baltian mestaruuden vuosina 1936, 1937 ja 1939. Viron mestari hän oli vuosina 1937 ja 1939.[1]

Hän oli mukana Milanon EM-kisoissa jo vuonna 1937 voittaen ensimmäisessä ottelussa romanialaisen vastustajansa, mutta koki toisessa ottelussa tappion Norjan Henry Tillerille, Berliinin olympialaisten hopeamitalistille[3]. Seuraavissa vuoden 1939 EM-kisoissa Dublinissa Raadik otti Euroopan mestaruuden kukistaen ensin Suomen Suhosen ja Englannin Henry Daviesin ja loppuotelussa Puolan Józef Pisarskin[4].[1] Raadik valittiin EM-kisojen jälkeen toukokuussa 1939 käytyihin Eurooppa-USA -otteluihin, joissa hän koki ensimmäisessä ottelussaan Chicagossa tappion Jimmy Reevesille, mutta otti toisessa St. Louisissa käydyssä ottelussa pistevoiton Milton Jonesista.[5]

Raadik päätti amatööriuransa syksyllä 1940, jolloin Neuvostoliitto oli miehittänyt Viron liittäen sen osaksi Neuvostoliittoa. Siihen mennessä Raadik oli otellut amatöörinä kaikkiaan 130 ottelua, joista voittanut 118; tyrmäyksellä 87.[1]

Ura ammattinyrkkeilijänä Neuvostoliitossa, Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattilaisuransa Raadik aloitti vuoden 1940 marraskuussa Moskovassa. Hän otteli siellä kaikkiaan neljä kertaa voittaen niistä kolme yhden päättyessä ratkaisemattomaan.[6]

Saksan hyökättyä Neuvostolittoon kesällä 1941 Raadikin onnistui pysyä Virossa saksalaisten sinnetuloon asti.[6] Hän siirtyi talvella 1943 Suomeen ammattinyrkkeilijäksi ja otteli kaksi kertaa Helsingissä Messuhallin kehässä voittaen huhtikuussa mm. suomalaisen Oiva Purhon. Hän otteli Pohjoismaissa, Tukholmassa ja Kööpenhaminassa, huhtikuuhun 1946 asti voittaen yhdeksästä ottelustaan seitsemän.[7]

Keväällä 1946 Raadik muutti Yhdysvaltoihin ja otteli hyvin kiihkeällä tahdilla voittaen ottelun toisensa perään. Saman vuoden joulukuussa hän kohtasi Jake LaMottan voitettuaan Yhdysvalloissa puolen vuoden aikana seitsemän ottelua ja kärsittyään yhden hylkäystappion. Joulukussa 1946 käyty ottelu LaMottaa vastaan kesti täydet kymmenen erää, mutta amerikkalainen tuomittiin voittajaksi kaikin tuomariäänin.[7] [8]

Seuraavana vuonna Raadik kohtasi kaksi tunnettua nimeä, Georgie Abramsin ja Al Hostakin, joita molempia vastaan kuitenkin hävisi.[7] Lokakuussa 1947 hän otteli Marcel Cerdania vastaan ja löi tämän viimeisessä erässä kolmesti kanveesiin kuitenkaan onnistumatta tyrmäämään vastustajaansa. Lopulta ottelu tuomittiin pisteillä Cerdanin voitoksi.[9]

Raadik jatkoi uraansa aina toukokuhuun 1952 saakka ja kohtasi lukuisia nimekkäitä vastustajia, kuten Carl "Bobo" Olson[10], Robert Villemain[11], Steve Belloise[12] ja Harry (Kid) Matthews, vaikkakin hävisi ottelunsa. Viimeisinä aktiivivuosinaan Raadik hävisi melkein kaikki ottelunsa.[7]

Vuosina 1956-1993 Raadik oli kadoksissa läheistensä luota Yhdysvalloissa, eikä edes USA:n virolaisyhteisöllä ollut luotettavaa tietoa hänen olinpaikastaan. Viimeiset elinvuotensa Raadik asui vanhainkodissa Chicagossa.[13]

Raadik oli ollut naimisissa suomalaissyntyisen naisen Terttu Rynnesin os. Ryynänen kanssa sodan jälkeen asuessaan Ruotsissa. Heillä oli avioliitosta poika.[13] Hän kuoli vuonna 1999 82-vuotiaana Chicagossa. Hänet on haudattu Tallinnaan Metsäkalmistuun.

Raadikin sukulaisten kohtalo sodanjälkeisen neuvostomiehityksen aikaan oli surullinen. Hänen vanhempansa maaliskuun 1949 karkotuksista Siperiaan, jossa molemmat kuolivat. Hänen Osvald-veljensä kuului sodan jälkeen metsäveljiin, joka ampui itsensä vuonna 1953.[14]


  1. ↑ a b c d ESBL - RAADIK, ANTON 22.7.2015. Eesti Spordi Biograafiline Leksikon. Viitattu 14.11.2024 (viroksi).
  2. ↑ Amatöörinyrkkeilymme aallonpohjassa - Ahlberg ja Koivunen suomalaiset voittajat. Helsingin Sanomat, 4.11.1935, s. 1. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.11.2024.
  3. ↑ 5.European Championships - Milan, Italy - May 5-9 1937 amateur-boxing.strefa.pl. Viitattu 14.11.2024. (englanniksi)
  4. ↑ 6.European Championships - Dublin, Ireland - April 18-22 1939 amateur-boxing.strefa.pl. Viitattu 14.11.2024. (englanniksi)
  5. ↑ Duals USA - Europe, 1939 amateur-boxing.strefa.pl. Viitattu 14.11.2024 (englanniksi).
  6. ↑ a b Raadik - Purho, Messuhallissa perjantaina. Helsingin Sanomat, 14.4.1943, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.11.2024.
  7. ↑ a b c d Anton Raadik boxrec.com. Viitattu 14.11.2024 (englanniksi).
  8. ↑ Raadik suuressa suosiossa. Helsingin Sanomat, 5.1.1947, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.11.2024.
  9. ↑ Raadik hävisi pisteillä. Helsingin Sanomat, 2.11.1947, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.11.2024.
  10. ↑ Charles MM-ehdokkaaksi. Helsingin Sanomat, 19.3.1949, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.11.2024.
  11. ↑ Villemain kukisti Raadikin helposti. Helsingin Sanomat, 9.11.1949, s. 9. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.11.2024.
  12. ↑ Raadik hävisi taas. Helsingin Sanomat, 2.2.1950, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.11.2024.
  13. ↑ a b Juhan Maidlo: Tean... Mäletan... 11.7.1998. Postimees. Viitattu 14.11.2024 (viroksi).
  14. ↑ Valdur Ohmann: Metsavend Osvald Raadiku ja poksimeister Anton Raadiku ema Mari agentuurtöötlus küüdituspaigas Siberis 3/2013. Rahvusarhiiv. Viitattu 14.11.2024 (viroksi).