Aristeaan kirje

Aristeaan kirje
Sivu kirjeen käsikirjoituksesta noin vuodelta 1480. München, Bayerische Staatsbibliothek (BSB Clm 627).
Sivu kirjeen käsikirjoituksesta noin vuodelta 1480. München, Bayerische Staatsbibliothek (BSB Clm 627).
Kirjailija tuntematon
Kieli muinaiskreikka
Genre kirje
Julkaistu 100-luku eaa.
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Aristeaan kirje, joskus myös Kirje Filokrateelle (lat. Epistula ad Philocratem), on pseudepigrafi, joka kuvaa Septuagintan eli Heprealaisen Raamatun kreikankielisen käännöksen syntyvaiheita Ptolemaios II Filadelfoksen (282–246 eaa.) hallituskaudella. Tekstiä arvellaan kirjoitetuksi 100-luvulla eaa., mutta sen tarkaksi ajoittamiseksi ei löydy vahvoja perusteita.[1][2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti kirjoitettiin luultavimmin Egyptin Aleksandriassa kaupungin juutalaisen yhteisön tarpeisiin. Kirjettä ei pidetä luotettavana historiallisena lähteenä 200-luvun eaa. tapahtumiin, mutta se antaa arvokasta tietoa Aleksandrian 100-luvun eaa. juutalaisen yhteisön itseymmärryksestä.[3]

Kirje on kirjoitettu tilanteessa, jossa Aleksandrian juutalainen yhteisö on ollut hajanainen: osa juutalaisista on hellenisoitunut, kun taas osa välttelee kaikkea kreikkalaista vaikutusta. Kirje pyrkii esittämään juutalaiset hyvässä valossa pakanoille, ja toisaalta houkuttelemaan hellenistisoituneita juutalaisia noudattamaan juutalaista lakia tiukemmin.[4]

Sisältö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aristeaan kirjeen alkua kreikankielisessä käsikirjoituksessa, jota säilytetään Vatikaanin kirjastossa (Vat. gr. 747, f. 1r).

Kirje on kirjoitettu kreikaksi. Sen kirjoittaja esittää olevansa Aristeas, juutalainen hovimies, ja se on osoitettu Filokrateelle. ”Aristeas” kertoo kuningas Ptolemaios II Filadelfoksen alun perin tilanneen juutalaisen lain käännöksen talletettavaksi Aleksandrian kirjastoon. Jerusalemista lähetetään tehtävää varten kirjakääröjä sekä 72 oppinutta, jotka saavat käännöksen valmiiksi 72 päivässä. Kolmas osa tekstistä käsittelee kuninkaan kääntäjille järjestämää seitsemää peräkkäistä juhlapäivällistä, joilla hän kyselee heiltä kysymyksiä ja he vastaavat hänelle viisaasti[2]. Kirje muun muassa vahvistaa sen yleisen oletuksen, että ensimmäisenä kreikaksi todennäköisesti käännettiin Pentateukki eli Toora.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kohler, Kaufmann & Wendland, Paul: Aristeas, Letter of Jewish Encyclopedia. Viitattu 22.3.2021.
  2. ↑ a b Vanderkam, James C.: An Introduction to Early Judaism, s. 81, 83. Wm. B. Eerdmans Publishing Co., 2001.
  3. ↑ a b Aejmelaeus, Anneli: ”Kysymys Septuagintan Synnystä”. Teoksessa Aejmelaeus, Anneli & Kujanpää, Katja & Tucker, Miika (toim.): Sisälle Septuagintaan. Suomen Eksegeettinen Seura, 2018.
  4. ↑ Letter of Aristeas Encyclopaedia Britannica. Viitattu 22.3.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Wright, Benjamin G.: The Letter of Aristeas. 'Aristeas to Philocrates' or 'On the Translation of the Law of the Jews'. (Commentaries on Early Jewish Literature) De Gruyter, 2015. ISBN 9783110439045

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]