Aromi on kasveille taikka kasvi- ja/tai eläinperäisistä raaka-aineista valmistetuille tuotteille luonteenomainen haju, joka mielletään usein tuoksuksi tai hyväksi mauksi.
Viineistä puhuttaessa aromeiksi kutsutaan yksittäisiä tuoksuja (esimerkiksi sitruunan tai tammen aromi), joista muodostuu viinin bouquet eli kokonaistuoksu.[1]
Euroopan unioni oli hyväksynyt vuoteen 2018 mennessä elintarvikekäyttöön noin 2 500 kemiallisesti yksilöityä teollista aromiainetta[2]. Elintarvikkeisiin lisättävät aromit jaetaan aromiaineisiin, aromivalmisteisiin, paistoaromeihin ja savuaromeihin. Osa teollisista aromiaineista on eristetty luontaisista raaka-aineista. Mikäli ne sisältävät vähintään 95-prosentta luontaista aromia, niitä saa kutsua luontaisiksi aromeiksi.[3]
Aromiaineita voidaan valmistaa myös kemiallisesti[3]. Kemiallisesti valmistetut aromiaineet merkittiin pakkauksiin aiemmin termeillä keinotekoinen aromi tai luontaisen kaltainen aromi. Nykyisin ne merkitään aromeiksi.[4]
Aromivalmisteet eristetään teollisesti eläin-, kasvi- tai mikrobiperäisistä raaka-aineista. Ne eroavat luontaisista aromiaineista siten, että ne eivät ole määriteltyjä kemiallisia aineita. Esimerkiksi appelsiiniöljy ja vaniljauute ovat tällaisia valmisteita.[3]
Paistoaromit ovat aromeja, joilla saadaan teollisesti valmistettuun ruokaan paistetun ruoan makua. Paistoaromissa on aina sokeria ja vähintään yksi paistoaromin ainesosa sisältää typpeä. Paistoaromeja valmistetaan seoksia kuumentamalla. Niitä käytetään esimerkiksi lihaliemissä, valmiskeitoissa ja -kastikkeissa.[5]
Savuaromeita käytetään tuottamaan teollisiin valmisteisiin savustetun ruoan makua. Savuaromeja voidaan valmistaa kondensoimalla savua esimerkiksi veteen, alkoholiin tai öljyyn. Saadusta savukondensaatista poistetaan tämän jälkeen terveydelle haitallisia yhdisteitä kuten eräitä polyaromaattisia hiilivetyjä. Savuaromeita käytetään esimerkiksi teollisesti prosessoidussa lihassa, kalassa ja juustossa sekä mausteseoksissa.[6]
EU on kieltänyt savuaromit siten, että niitä ei saa lisätä liha- ja kalajalosteisiin, juustoihin eikä mätiin enää kesäkuun 2029 jälkeen eikä muihin valmisruokiin kesäkuun 2026 jälkeen. Kielto johtuu syöpäriskin lisääntymisestä.[7]