Artemiin temppeli | |
---|---|
Ἀρτεμίσιον | |
Artemiin temppelin gorgonkuvainen päätykolmiokoristelu. Korfun arkeologinen museo. |
|
Osoite | Agíon Theodóron -katu |
Sijainti | Palaiópoli, Keski-Korfu ja Diapontiset saaret, Korfu, Jooniansaaret, Kreikka |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
Valmistumisvuosi | noin 580 eaa. |
Tyylisuunta | doorilainen |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Artemiin temppeli (m.kreik. Ἀρτεμίσιον) oli antiikin aikainen Artemiille omistettu kreikkalainen temppeli Korkyran kaupungissa Korkyran eli nykyisen Korfun saarella Kreikassa. Se oli doorilaisen tyylin merkittäviä varhaisia edustajia.[1][2] Temppelin arkeologinen kohde sijaitsee Palaiópolin alueella noin kaksi kilometriä etelään nykyisen Korfun kaupungin keskustasta, lähellä Pyhien Theodorosten luostaria (Moní Agíon Theodóron).[3][4][5]
Artemiin temppeli rakennettiin arkaaisella kaudella noin vuonna 580 eaa.[3] Sen rakennuttivat korinttilaiset,[6] joiden siirtokunta Korkyra alun perin oli. Temppeli sijaitsi antiikin Korkyran kaupungissa, jonka arkeologinen alue eli Korfun Palaiópoli sijaitsee 1800-luvulla rakennetun Mon Repón palatsin alueella. Alueella oli myös lukuisia muita temppeleitä.[7]
Korkyran Artemiin temppeli oli ensimmäinen doorilaista tyyliä edustanut temppeli, joka rakennettiin (todennäköisesti kattorakenteita lukuun ottamatta) kokonaan kivestä, siinä missä aiemmat temppelit oli tehty pääosin savitiilestä ja puusta. Se oli myös ensimmäinen, joka sovelsi kaikkia doorilaiseen tyyliin sittemmin liitettyjä arkkitehtoonisia ja taiteellisia ratkaisuja. Tällaisena se vaikutti paljon myöhempään kreikkalaiseen temppelirakentamiseen.[1][2][5]
Temppeli löydettiin sattumalta vuonna 1910. Rakennuksesta on kuitenkin säilynyt nykyaikaan vain vähän.[4]
Temppeli oli tehty kalkkikivestä. Sen pituus oli noin 47,9 metriä ja leveys noin 22,4 metriä. Temppeli oli pseudodipteraalitemppeli ja siinä oli 8 × 17 pylvästä. Temppelin toisessa päässä oli pronaos, jonka edessä oli kaksi pylvästä. Sen takana oli naos eli cella, joka avautui itään. Kaksi kymmenen pylvään riviä jakoi cellan kolmeen laivaan. Temppelin toisessa päässä oli opisthodomos, jonka edessä oli myös kaksi pylvästä. Temppelin katto oli tehty alun perin savitiilistä ja myöhemmin marmorista. Temppelin edessä sen itäpuolella sijaitsi alttari.[3][4][5]
Temppeli tunnetaan ennen kaikkea sen länsipään arkaaisesta päätykolmiokoristelusta, jonka keskellä on suuri Medusa eli gorgo. Medusalla on käärmehiukset ja käärmeistä tehty vyö. Pelottavaa vaikutusta on lisätty kasvojen ilmeellä sekä sillä, että pää on veistetty osaksi päätykolmion normaalien rajojen yläpuolelle. Päätykolmion kummassakin laidassa oli pantteri. Yhdessä gorgo ja eläimet toimivat temppelin vartijoina. Samalla ne voidaan nähdä orientalisoivana eli itäisistä kulttuureista ammentavana aiheena. Medusan ja pantterien välissä oli kuvattu Medusan ”lapset” Khrysaor ja Pegasos, jotka tarkkaan ottaen syntyivät kylläkin vasta Medusan kuoltua.[1][8]
Päätykolmio on lajinsa varhaisin tunnettu edustaja koko Kreikassa. Taiteellisesti se vaikuttaa kokeelliselta, ikään kuin kreikkalaiset kuvanveistäjät olisivat vasta opetelleet päätykolmion täyttämistä kuvilla. Koska kolmiossa korkeus vaihtelee suuresti, tuli hyödylliseksi esittää ihmiset eri asennoissa, kuten seisomassa, istumassa ja makaamassa, sekä käyttää täytteenä eläimiä, joilla toinen pää oli toista korkeampi, päin vastoin kuin ihmisillä. Päätykolmio vaikuttaa olevan kaikessa tässä pioneerityö.[1] Päätykolmion pituus on noin 17 metriä.[9]
Päätykolmiokoristelun säilyneet osat ovat nykyisin esillä Korfun arkeologisessa museossa. Itäpään päätykolmio vaikuttaa olleen koristeltu samalla tavalla, mutta se on huonommin säilynyt.[5][6]