Artur Phleps
| Artur Phleps | |
|---|---|
 Phleps oikealla salkun kanssa |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. marraskuuta 1881 Birthälm, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 21. syyskuuta 1944 (62 vuotta) |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusvuodet | 1914–1944 |
| Taistelut ja sodat | Toinen maailmansota |
| Sotilasarvo | SS-Obergruppenführer (Waffen-SS:n kenraali) |
Artur Martin Phleps (29. marraskuuta 1881 Birthälm, Itävalta-Unkari – 21. syyskuuta 1944) oli itävaltalais-unkarilaista sukua ollut romaniansaksalainen Waffen-SS-upseeri toisen maailmansodan aikana. Hän oli sotilasarvoltaan SS-Obergruppenführer.
Artur Phleps syntyi Birthälmissä Itävalta-Unkarin keisarikunnassa. Kaupunki on nykyisin Romanian Biertan. Hän palveli Itävalta-Unkarin armeijassa ensimmäisessä maailmansodassa saavuttaen everstiluutnantin arvon. Itävalta-Unkarin valtion lakattua olemasta, hän siirtyi Romanian armeijaan, jossa palveli aluksi sotilasakatemiassa. Myöhemmin Phleps sai kenraalimajurin arvon ja hänet määrättiin vuoristojoukkojen komentajaksi.
Phleps liittyi Saksan Waffen-SS-joukkoihin vuonna 1941 ja sai SS-Oberführerin arvon. Hän palveli 5. SS-panssarikrenatööridivisioona Wikingissä, muun muassa SS-panssarikrenatöörirykmentti Westlandin komentajana. Vuonna 1942 Reichsführer-SS Heinrich Himmler käski SS-Gruppenführeriksi ylennetyn Phlepsin uuden, Balkanin alueen etnisistä saksalaisista koottavan SS-divisioonan komentajaksi. Uusi divisioona sai nimen 7. SS-Freiwilligen-Gebirgs-Division Prinz Eugen (7. SS-vapaaehtoisvuoristodivisioona Prinz Eugen). Divisioona osallistui lokakuusta 1942 alkaen Jugoslavian partisaanitaisteluihin, syyllistyen toistuvasti julmuuksiin. Phleps oli kuitenkin kyvykäs divisioonankomentaja ja sai SS-Obergruppenführerin arvon sekä rautaristin ritariristin kesällä 1943.
Phleps määrättiin 1. heinäkuuta 1943 perustettavan V SS-vuoristoarmeijakunnan komentajaksi. Armeijakuntaan kuuluivat 7. SS-divisioona, 181. jalkaväkidivisioona, 369. jalkaväkidivisioona (kroatialainen), 118. jääkäridivisioona ja 1. vuoristodivisioona. 1. syyskuuta 1943 Phleps otti vastaan Siebenburgin Höhere SS- und Polizeiführerin virka-aseman, toimien samalla armeijakuntansa komentajana. V SS-vuoristoarmeijakunta osallistui loppuvuodesta 1943 alkaen taisteluihin Titon kommunistipartisaaneja vastaan.
Syyskuussa 1944 Phleps oli Höherer SS- und Polizeiführerin ominaisuudessa Romaniassa, jolloin puna-armeijan 2. Ukrainan rintaman suurhyökkäys oli jo alkanut. 21. syyskuuta 1944 Phleps päätti lähteä adjutanttinsa kanssa tiedustelemaan tilannetta rintamalla, mutta he joutuivat Aradin kaupungin lähistöllä puna-armeijan osaston yllättämiksi ja jäivät vangiksi. Puna-armeijalaiset eivät ilmeisesti tienneet kenet olivat vanginneet, ja Phleps adjuntantteineen ammuttiin. Syynä oli mahdollisesti samaan aikaan tapahtunut Saksan ilmahyökkäys ja tarkoitus estää heidän pakonsa.
Phlepsin kohtalo oli saksalaisille epäselvä ja hänen epäiltiin syyllistyneen karkuruuteen. Raivostunut Himmler järjesti tutkinnan Phlepsin karkaamisesta, jolloin hänen todellinen kohtalonsa selvisi ja hänet merkittiin kentällä kaatuneeksi. Phlepsille myönnettiin postuumisti tammenlehvät ritariristiin ja 7. SS-vapaaehtoisvuoristodivisioona Prinz Eugenin 13. vuoristojääkärirykmentti sai kunnianimen ”Artur Phleps”.
| ||||||||||||||
