Arturo Benedetti Michelangeli

Arturo Benedetti Michelangeli vuonna 1960.

Arturo Benedetti Michelangeli (5. tammikuuta 1920 Brescia – 12. kesäkuuta 1995 Lugano), oli italialainen pianisti, jota on luonnehdittu suurimmaksi italialaiseksi pianistiksi 1900-luvulla, tosin Ferruccio Busonin jälkeen. Michelangeli on lisäksi toiminut useiden tunnettujen pianistien opettajana. Hänen oppilaisiinsa ovat kuuluneet Martha Argerich, Maurizio Pollini ja Ivan Moravec.

Pianistina Michelangeli tunnettiin erinomaisena teknisenä taiturina. Hänen kosketuksena soittimeen oli hienostunutta, ja hänen soittonsa sävy oli tiivistä ja täyteläistä. Nämä jäivät hänen legendaarisiksi ominaisuuksikseen.

Hänen ohjelmistonsa pianistina oli melko suppea, varsinkin kun sitä vertaa hänen tasoonsa pianistina. Hänen täydellisyydentavoittelunsa aiheutti myös suuria vaikeuksia levytysten studiotyöskentelyssä, ja siksi levytykset jäivät harvinaisiksi.

Michelangeli soitti vain silloin, kun kaikki ehdot täyttyivät ja hän saattoi antaa parastaan. Hän peruutti monia konsertteja, usein hän lopetti soittamisen jopa kesken konsertin, ja syynä saattoi olla konsertin järjestäjien hankkima huono piano. Hän saapui usein konsertteihin mukanaan oma pianonsa, jonka hän osasi täydellisesti koota ja jälleen purkaa.

Arturo Benedetti Michelangelin suosikkiohjelmistoa olivat Maurice Ravelin Gaspard de la nuit, Frederic Chopinin pianosonaatti nro 2 ja Robert Schumannin Carnaval op. 9. Hänen tulkintansa Sergei Rahmaninovin pianokonsertosta nro 4 on muodostunut eräänlaiseksi soittamisen standardiksi Rahmaninovin oman tulkinnan lisäksi.

Elämäkerta

Arturo Michelangeli aloitti musiikkiopintonsa kolmivuotiaana viulunsoiton opiskelulla, mutta pian hän kuitenkin siirtyi pianon soitantaan. Täytettyään kymmenen hän aloitti opintonsa Milanon konservatoriossa. 18-vuotiaana hän aloitti kansainvälisen pianokilpailu-uransa osallistumalla Brysselissä Eugène Ysaÿe -kilpailuun, jossa hän sijoittui seitsemänneksi muun muassa Emil Gilelsin jälkeen, joka voitti koko kilpailun. Palkintojen jakajana toimi Arthur Rubinstein, joka oli itse myös kilpailun tuomariston jäsen. Rubinsteinin mukaan nuori Michelangeli ei aivan onnistunut tulkinnassaan, mutta tällä oli kuitenkin jo täydellinen tekniikka. Vuotta myöhemmin hän voitti Geneven kansainvälisen pianokilpailun. Tuomariston puheenjohtaja, kuuluisa ranskalainen pianisti Alfred Cortot nosti Michelangelin kuuluisuuteen toteamalla, että tämä on uusi Franz Liszt.^[1]

Diskografia

• Arturo Benedetti Michelangeli, piano; The Vatican recording: Debussy, Ravel, Beethoven, Chopin, Schumann, Liszt
• Arturo Benedetti Michelangeli, piano; The Last Recital: Claude Debussy
• Arturo Benedetti Michelangeli plays Beethoven, Chopin, Ravel.

Lähteet

1. Biografia essenziale. Centro di Documentazione: Arturo Benedetti Michelangeli - Associazione Culturale. 2007. Viitattu 28.8.2007. (italiaksi)

Aiheesta muualla

• Virallisen kotisivut (italiaksi) (englanniksi)
• Arturo Benedetti Michelangeli kulttuuriseuran sivut(italiaksi) (englanniksi)
• Lidia Kozubek; Arturo Benedetti Michelangeli: come l'ho conosciuto. Palermo, L'Epos, 2003
• Cord Garben; Arturo Benedetti Michelangeli: in bilico con un genio. Varese, Zecchini Editore, 2004
• Piero Rattalino; Arturo Benedetti Michelangeli. L'asceta. Varese, Zecchini Editore, 2006