Arvo Viljanti

Arvo Kunto Viljanti, vuoteen 1935 Viklund (24. elokuuta 1900 Parainen[1] – 6. heinäkuuta 1974 Turku[2]) oli suomalainen opettaja, virkamies ja historioitsija.

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viljanti oli filosofian tohtori (1932), joka 1962 sai professorin arvonimen. Hän on ennen muuta tutkinut Suomen 1500- ja 1600-luvun sotahistoriaa.selvennä Hän oli myös Varsinais-Suomen Maakuntaliitton perustajia. Viljanti oli mukana Aunuksen retkellä 1919 esikuntatehtävissä. Turussa Viljanti toimi Turun yliopiston kvestorina ja vt. professorina sekä dosenttina, Varsinais-Suomen historiallisen tutkimuslaitoksen sihteerinä sekä historian opettajana[1].

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimellä Arvo Viklund

  • Aunuksen eteläisellä rintamalla : havaintoja ja muistelmia. Karisto 1919
  • Varsinais-Suomen suojeluskunnat : lyhyt yleiskuvaus Varsinais-Suomen suojeluskuntatoiminnasta vv. 1917–25. Varsinais-Suomen suojeluskuntapiiri, Turku 1925
  • Siniristilippumme : lippukäsitteen selvittelyä ja historiikkia sekä lipunkäytön ohjeita ; julkaisija Itsenäisyyden liitto. Otava 1927
  • Lippukulttuurin käsikirja : pieni opas lipun käyttäjille. Itsenäisyyden liitto, Helsinki 1929
  • Varsinais-Suomi matkailuseutuna. Varsinais-Suomen maakuntaliitto, Turku 1930
  • Das Eigentliche Finnland als Reiseziel. Varsinais-Suomen maakuntaliitto, Turku 1932
  • V:n 1611 väenotto Vehmaan ja Maskun kihlakunnissa. Turku 1933

Nimellä Arvo Viljanti

  • Vakinaisen sotamiehenpidon sovelluttaminen Suomessa 1600-luvun lopulla erityisesti silmälläpitäen Turun läänin jalkaväkirykmenttiä, Turun yliopiston väitöskirja. Turku 1935
  • Lippukulttuurin käsikirja : pieni opas lipun käyttäjille. 2. uud. painos Itsenäisyyden liitto, Helsinki 1936
  • Turun läänin jalkaväkirykmentin ruotujakorulla : Suuren Pohjan sodan alkuajoilta. Turku 1936
  • Mitä komissionisotamiehet olivat?. Helsinki 1937
  • Suomen rykmenttien liikekannallepano ja marssi Liivinmaalle v. 1700. Helsinki 1939
  • Vakinaisen sotamiehenpidon sovelluttaminen Suomessa 1600-luvun lopulla. 2, Uudenmaan-Hämeen lääni. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja B, Humaniora 25. Turku 1940
  • Yrjänä Keikeli : Turun läänin suurmestaaja 1700-luvun alkupuolella. Helsinki 1940
  • Suomalaisten jalkaväkirykmenttien varuskunta- ja linnoitustyöpalveluksesta Baltiassa 1600-luvun lopulla. Helsinki 1941
  • Viisitoista vuotta Varsinais-Suomen matkailutoimintaa : Varsinais-Suomen matkailuyhdistys 1930–1945. Varsinais-Suomen matkailuyhdistys, Turku 1945
  • Suomen ensimmäinen kirjakauppias : piirteitä Laurentius Jauchiuksen toiminnasta Suomessa ja Baltiassa vv. 1642–1666. Aura, Turku 1945
  • Vähäväkisten osuusliike – Turun osuuskauppa r.l. 1901–1951. Turun osuuskauppa, Turku 1951
  • Dosentti Arvo Viljannin vastaus dos. Mikko Juvan vastineen ja Humanistisen tiedekunnan kokouksessa 8.5.–57 esitettyjen lausuntojen johdosta. Turku 1957
  • Gustav Vasas ryska krig 1554–1557. 1–2. Historiska serien / Kungl. Vitterhets-, historie- och antikvitetsakademiens handlingar 2, 1–2, 2. Åbo 1957
  • Turun yliopiston Suomen historian professorinviran täyttäminen. Forssa 1957

Toimitustöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Varsinais-Suomen historia. 7: 1, Paikallinen itsehallinto Varsinais-Suomessa 1600- ja 1700-luvulla ; toimituskunta Arvo Viljanti, päätoimittaja ; Tauno Perälä, sihteeri ; kirj. Eero Matinolli. Varsinais-Suomen Turku 1971

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 975 (Viitattu 3.6.2019)
  2. ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 27.7.1974, s.4.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]