Asekauppasopimus (engl. Arms Trade Treaty, ATT) on YK:n yleiskokouksen huhtikuussa 2013 äänin 154–3 hyväksymä sopimus maailman asekaupan rajoittamiseksi.[1] Se on ensimmäinen maailmanlaajuinen tavanomaisten ja pienaseiden myyntiä rajoittava sopimus.[2] Sopimus kieltää tavanomaisten aseiden myynnin sellaisille maille, joiden epäillään käyttävän niitä humanitaarisen oikeuden vastaisesti, ihmisoikeusrikoksiin tai kansanmurhaan.[3]
Tavanomaiset aseet tarkoittavat muita aseita kuin joukkotuhoaseita, eli yleisimmin konflikteissa ja rikollisissa kanssakäymisissä käytettyjä aseita.[4] Asekauppasopimus koskee näistä aseista taisteluvaunuja, panssaroituja taisteluajoneuvoja, suurikaliiberisia tykistöjärjestelmiä, taistelulentokoneita, taisteluhelikoptereita, sotalaivoja, ohjuksia ja niiden laukaisulaitteita, pienaseita ja ammuksia.[3] Joitain aseita ja niiden kauppaa rajoittavia sopimuksia ja rajoituksia on sovittu jo ennen Asekauppasopimuksen solmimista tai sen jälkeen, esimerkiksi jalkaväkimiinoja, rypäleaseita ja ampuma-aseita koskien (Eräitä tavanomaisia aseita koskeva yleissopimus, Jalkaväkimiinoja koskeva yleissopimus, Kansainvälinen rypäleasesopimus, Tuliasepöytäkirja).[4]
Suomi allekirjoitti Asekauppasopimuksen kesäkuussa ja ratifioi se joulukuussa 2013.[5][6] Sopimus astui voimaan 24. joulukuuta 2014.[6] Suurvalloista Kiina on hyväksynyt ja ratifioinut sopimuksen. Yhdysvallat on allekirjoittanut, mutta sittemmin ilmoittanut, ettei se aio liittyä sopimukseen (ratifioida sitä).[7][8][9] Sopimusta vastustivat alkujaan Syyria, Iran ja Pohjois-Korea.
Sopimusehdotus perustui kansalaisaloitteeseen. Control Arms (Stop aseet) -kampanjaa edistävät erityisesti Amnesty International, IANSA ja Oxfam ja Suomessa muun muassa Sadankomitea, Rauhanliitto ja kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto Katu.