Atlantinsampi | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Rustokiillesuomuiset Chondrostei |
Lahko: | Sampikalat Acipenseriformes |
Heimo: | Sammet Acipenseridae |
Suku: | Acipenser |
Laji: | oxyrinchus |
Kaksiosainen nimi | |
Acipenser oxyrinchus |
|
Alalajit | |
|
|
Katso myös | |
Atlantinsampi, aiemmin sinisampi (Acipenser oxyrinchus) on ensisijaisesti pohjoisamerikkalainen sampilaji, joka on aikoinaan elänyt alkuperäisenä myös Itämeressä. Atlantinsampi on jopa kymmenien vuosien ikään elävä, hyvin suurikokoiseksi kasvava vaelluskala, joka nousee merestä jokien alaosiin kutemaan.
Lajin hävittyä Euroopasta 1900-luvun lopussa on Amerikasta siirrettyä atlantisampea alettu viljellä ja istuttaa uudelleen Itämeren vesistöihin.
Pohjois-Amerikassa atlantinsammesta erotetaan kaksi alalajia:
Suomessa ja muualla Itämeren alueella aiemmin eläneen mutta 1900-luvulla hävinneen sammen oletettiin pitkään edustavan eurooppalaista sampilajia Acipenser sturio (sampi eli euroopansampi), jota yhä tavataan Länsi-Ranskan Gironden alueella. 2000-luvun alussa kuitenkin havaittiin, että Itämeressä viime kädessä elänyt sampilaji olikin atlantinsampi. Tämän takia Pohjois-Saksassa jo aloitetun sammen palautusistutushankkeen kohdelajiksi vaihdettiin euroopansammen sijaan atlantinsampi.[4] Istutuksia on tehty myös Puolassa ja Liettuassa.[5]
Arkeologisten löytöjen sammenjätteiden ja DNA-tutkimusten mukaan Itämeressä on silti alun perin viime jääkauden jälkeen esiintynyt endeeminen eurooppalainen euroopansampi A. sturio, jonka amerikkalaislähtöinen atlantinsampi olisi sitten syrjäyttänyt.[4] Viimeinen havainto luonnonvaraisesta (atlantin)sammesta Suomessa on 1930-luvulta. Suomen suurin kala ylipäätään oli 177-kiloinen sampi, joka pyydystettiin Karjalankannaksen rannoilta vuonna 1934.[6] Nyky-Suomen alueen suurin sampi puolestaan saatiin Kokemäenjoesta vuonna 1914, ja se painoi 152 kiloa.[7] Laatokan viimeinen luotettava havainto on vuodelta 1984 ja Itämeren viimeinen Virosta vuodelta 1996.[4]
Viime vuosina on tämän jälkeen aloitetuista pohjoisamerikkalaisten atlantinsampien istutuksista peräisin olevia kaloja taas satunnaisesti saatu Suomen rannikkovesistä.[5][8] Kalan nimi vaihdettiin 2023 sinisammesta atlantinsammeksi.[9]
Sampi on ollut arvostettu kala ja sen kalastus oli voimakasta Pohjois-Amerikassa varsinkin 1800-1900-lukujen taitteessa. Kalastuksen lisäksi varsinkin kutuympäristöjen taantuminen on vaikuttanut kantojen jatkuvaan vähenemiseen. Yhdysvalloissa atlantinsammen kalastus on ollut kokonaan kielletty vuodesta 1997, mutta Kanadassa sitä on vielä pyydetty säädellysti Saint Lawrence-joesta Quebecissä ja Saint John-joesta New Brunswickissa.[1]