August Quirinus Rivinus

Augustus Quirinus Rivinus

August Quirinus Rivinus, tunnettu myös nimellä Bachmann (9. joulukuuta 1652 Leipzigissa ja kuoli 20. joulukuuta 1723 samassa kaupungissa). Hän oli saksalainen lääkäri ja kasvitieteilijä.

Hänen isänsä Andreas Bachmann (1601–1656) oli Leipzigin yliopiston filosofian ja lääketieteen professori. Hän oli myös arvostettu runoilija, joka latinansi nimensä Rivinukseksi.

August Rivinus opiskeli lääketiedettä Leipzigin yliopistossa vuosina 1669–1671. Hänen opettajinaan toimivat mm. Michael Ettmüller, Gottfried Wellsch ja Johannes Bohn. Hän jatkoi opintojaan Helmstedtin yliopistossa, jossa hänet promovoitiin lääketieteen tohtoriksi vuonna 1676. Hän työskenteli lääkärinä Leipzigissa. Vuonna 1677 hän aloitti luennot Leipzigin yliopistossa. Vuonna 1691 hänet valittiin hoitamaan sekä fysiologian että kasvitieteen professuuria sekä lisäksi yliopiston lääketieteellisen puutarhan kuraattorin tehtävää. Vuonna 1701 hänestä tuli patologian professori ja vuonna 1719 terapeutiikan professori. Samana vuonna hänet valittiin Leipzigin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan pysyväksi jäseneksi ja Royal Societyn jäseneksi.

Näiden toimiensa ohella hän vanhempana (noin vuonna 1713) kiinnostui astronomiasta ja lähes sokeutui tutkiessaan auringonpilkkuja.

Kasvitieteessä hänen tuotantonsa tiivistyi neljään latinaksi ilmestyneeseen kirjaan. Niissä hän ensimmäisenä esitti kasvien luokittelemista lähtökohtana kukan rakenne. Myöhemmin hänen teoriaansa sovelsivat muun muassa Carl von Linné ja Joseph Pitton de Tournefort. Yhdessä Tournefortin kanssa hän loi säännön, jonka mukaan kaikkien niiden kasvien nimet, jotka kuuluivat samaan sukuun, piti alkaa samalla suvun nimellä. Jos suku käsittää vain yhden lajin, niin suvun nimi on sen ainoa nimi. Jos sukuun kuuluu useampia lajeja, pitää niiden nimi alkaa suvun nimellä, jota seuraa lyhyt ilmaiseva sana (differentia specifica).

Metsäorvokki (Viola rivinianus) on saanut häneltä lajinimensä.

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Introductio generalis in rem herbariam. Lipsiae [Leipzig]: Typis Christoph. Güntheri, 1690. [8] + 39 p.
  • Ordo Plantarum qvae sunt Flore Irregulari Monopetalo. Lipsiae: Typis Christoph. Fleischeri, 1690. 22 + [4] p. + 124 tab.
  • Ordo Plantarum qvae sunt Flore Irregulari Tetrapetalo. Lipsiae: Typis Christoph. Fleischeri, 1691. [6] + 20 + [4] p. + 121 tab.
  • Ordo Plantarum qvae sunt Flore Irregulari Pentapetalo. Lipsiae: Typis Joh. Heinrici Richteri, 1699. [6] + 28 + [4] p. + 139 tab.