Aurto

Aurto keskiajalta

Aurto, myös aurtua tai äyrityinen[1] (ruots. örtug, ortig, saks. Artig), on eräs kaksipuolinen hopearaha. Aurto otettiin käyttöön Gotlannissa noin vuonna 1340 ja Ruotsissa noin vuonna 1370[1] Albrekt Mecklenburgilaisen kaudella. Myöhemmin sitä on käytetty vuosina 1523–1534, 1535–1540 Tukholmassa, 1528–1531 Västeråsissa sekä 1589–1591 Tukholmassa ja Uppsalassa. Keskiajalla lyötiin myös Turussa aurtoja.[2]

Aurron arvo oli 1/24 markkaa eli 1/3 äyriä eli 8 penninkiä.[2][1] Se painoi runsaan gramman.[3]

Nimitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahan nimi Ruotsissa oli aluksi artogh, kunnes se vakiintui muotoon örtug. Baltiassa rahan nimi oli artig.[3]

Varhaisimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa rahasta käytettiin nimitystä aurto. 1600-luvulla, jolloin raha ei enää ollut käytössä, alettiin käyttää muotoa aurtua.[4] Nimitys äyrityinen on todennäköisesti ollut 1900-luvun alun uudismuodoste. Äyrityiseksi rahaa sanottiin erityisesti 1900-luvun alussa mutta myöhemmin vain harvoin.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Arkeologia:aurto – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 14.2.2024.
  2. ↑ a b Högman, Hans: The History of the Swedish Monetary System Hans Högman's Genealogy and History Site. 21.11.2010. Arkistoitu 9.3.2013. Viitattu 3.9.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Talvio, Tuukka: Äyrityinen, aurtua, aurto? Numismaattinen aikakauslehti, 2/2020. Suomen Numismaattinen Yhdistys - Numismatiska Föreningen i Finland ry.
  4. ↑ Talvio, Tuukka: Ulvilan aarre – Ulvilan aarre -väliaikatietoja (Julkaistu myös Numismaattisessa Aikakauslehdessä 1/2005) Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry. Arkistoitu 3.9.2020. Viitattu 3.9.2020.