Avangard-stadion (Viipuri)

Avangard-stadion
Rakennuksen tiedot
Sijainti Venäjä Viipuri
Koordinaatit 60.701542°N, 28.756971°E
Avattu 1933
Omistaja Viipurin kaupunki
Kenttä luonnonnurmi
Arkkitehti Uno Ullberg
Aiemmat nimet Viipurin keskusurheilukenttä
Käyttäjät

FK Favorit

Katsojakapasiteetti

5 000 (n. 3 000 katettua istumapaikkaa)[1]

Kentän mitat

105 × 75 m[1]

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Avangard-stadion (ven. Стадион Авангард, ent. Viipurin keskusurheilukenttä) on Viipurissa sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka otettiin käyttöön vuonna 1933. Arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema pääkatsomo rakennettiin vuotta myöhemmin. Stadion oli valmistuessaan Suomen tasokkain urheilukenttä,[2] jolla järjestettiin 1930-luvulla useita suurtapahtumia, kuten esimerkiksi yleisurheilun Kalevan kisat.

Imatran kaupunginosassa sijainneen Papulan kentän korvannut Viipurin keskusurheilukenttä valmistui Patterinmäen vanhan sotilas- ja linnoitusalueen eteläosaan vuonna 1933. Suomen nykyaikaisimpana pidetyllä stadionilla oli alun perin noin 5 500 istumapaikkaa, joista 3 500 oli katetussa pääkatsomossa ja loput takasuoran avokatsomossa. Lisäksi kenttää ympäröivillä maavalleilla oli seisomapaikkoja yli 10 000 katsojalle.[3] Valmistumisensa jälkeen Viipurin keskusurheilukenttä oli Helsingin Eläintarhan, Tampereen Pyynikin ja Turun Urheilupuiston ohella yksi Suomen neljästä merkittävimmästä ja suurimmasta urheilukentästä.[4]

Kilpailuja ja yleisötilaisuuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sudet–HIFK-jalkapallo-ottelu pommitusten vaurioittamalla stadionilla vuonna 1942.

Keskusurheilukentän avajaistapahtuma oli 1. lokakuuta 1933 pelattu jalkapallon Mestaruussarjan ottelu Viipurin Susien ja Vaasan Palloseuran välillä,[5] mutta jo syyskuussa stadionilla oli pidetty Viipurin Pyöräilijöiden järjestämät pyöräilykilpailut.[6] Kaupunginarkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema pääkatsomo otettiin käyttöön vuotta myöhemmin ja stadionin vihkiäiset olivat 30. kesäkuuta – 1. heinäkuuta 1934 järjestetyn Suomi–Norja-yleisurheilumaaottelun yhteydessä. Elokuussa 1937 Viipurin keskusurheilukentällä pidettiin yleisurheilun Kalevan kisat, joita oli kolmen päivän aikana seuraamassa yli 30 000 katsojaa. Yleisöennätys rikottiin vasta 1970-luvulla.[5]

Jalkapallon ja yleisurheilun ohella keskusurheilukentällä pelattiin myös pesäpalloa, kun stadion toimi Viipurin Pallonlyöjien kotikenttänä[7] sekä talvisin jääpalloa. Lisäksi paikalla ehdittiin ennen sotavuosia järjestämään muun muassa suuri maatalousnäyttely[8] sekä vuoden 1937 Viipurin laulujuhlien tilaisuuksia.[9] Viipurin keskusurheilukentän oli myös tarkoitus olla yksi toisen maailmansodan vuoksi pitämättä jääneiden Helsingin 1940 kesäolympialaisten jalkapallo-otteluiden näyttämöistä.[2] Stadionin katsomo vaurioitui pahoin talvisodan pommituksissa, mutta jatkosodan aikana Sudet pelasi keskuskentällä ainakin vuoden 1942 jalkapallon SM-kilpailujen otteluita.[10]

Olympiatammet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1937 stadionin sisäänkäynnin viereen istutettiin nyrkkeilijä Sten Suvion ja voimistelija Ale Saarvalan vuoden 1936 Berliinin olympialaisista kunniapalkintoina saamat olympiatammet. Jatkosodan perääntymisvaiheessa 1944 ne kaivettiin ylös ja Suvion tammi istutettiin uudelleen Joutsenoon, jossa se edelleen kasvaa. Saarvalan tammen kohtalo ei ole selvillä.[11]

Avantgard-stadion toimii nykyään muun muassa jalkapalloa Venäjän neljännellä sarjatasolla pelaavan FK Favoritin kotikenttänä. Avangard-stadionin yhteydessä sijaitsevassa urheilukeskuksessa on myös lukuisia muita liikuntapaikkoja, kuten tekonurmi, lentopallo- ja tenniskenttiä, katettu jääkiekkokaukalo sekä kuntosali.[12] Pääkatsomoon on remonttien yhteydessä vaihdettu modernit kuppi-istuimet.

Kesäkuussa 2008 Avangard-stadionilla pelattiin naisten Superpesiksen ottelu, jossa kohtasivat Pesä Ysit ja Pesäkarhut.[13] Kyseessä oli ensimmäinen Viipurissa pelattu pesäpallo-ottelu lähes 70 vuoteen.[14] Vuonna 2009 stadionilla pelattiin kaksi alle 19-vuotiaiden nuorten Venäjä–Suomi-jalkapallomaaottelua.[15]

  1. a b Стадион Авангард, Выборг Sportbox. Viitattu 7.11.2014. (venäjäksi)
  2. a b Hintikka, Matti: ”Pallon perässä pihalta halliin”, teoksessa Euroopan rakennusperintöpäivät 2012 – Liikuttavat ympäristöt s.8. Museovirasto. Viitattu 7.11.2014.
  3. Viipurin kaupungin tiivistetty historia VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 7.11.2014.
  4. Urheiluelämä Tampereella 1918–1940 Koskesta voimaa. Viitattu 31.3.2020.
  5. a b Keskusurheilukenttä VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 7.11.2014.
  6. Kansalliset pyöräilykilpailut Keskuskentällä sunnuntaina syysk. 2 p:nä 1934 Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Viitattu 7.11.2014.
  7. Pesäpallon Suursarja 1931–39 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 7.11.2014.
  8. Maatalousnäyttelyt Viipurin keskuskentällä Museoviraston kuvakokoelma. Viitattu 7.11.2014.
  9. Viipurin laulujuhlat Viipurin Stadionilla Museoviraston kuvakokoelmat. Viitattu 7.11.2014.
  10. Sudet 100-vuotta, syntytarina 16.1.2012. Kouvolan Sudet. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 7.11.2014.
  11. Joutseno / Olympiavoittaja Sten Suvio 8.8.2012. Willimiehen jäljillä. Viitattu 7.11.2014.
  12. Стадион «Авангард» KudaGo. Viitattu 7.11.2014. (venäjäksi)
  13. Pesis palaa Viipuriin: Porin Pesäkarhut Team Lappeenrannan vastustajaksi Viipuriin 30.8.2007. Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 7.11.2014. Viitattu 7.11.2014.
  14. Pesäpallo palasi Viipuriin – Pesäkarhut kaatoi Pesäysit 7.6.2008. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 8.7.2008. Viitattu 7.11.2014.
  15. U19: Suomi-Venäjä -maaottelut Viipurissa 20.8.2009. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 7.11.2014. Viitattu 7.11.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]