Avoveden vaikutus lumisateeseen

Valkealla rajattu Erie-järvi aiheuttaa lumipyryn lokakuussa 2006. Huomaa, että vaikka lumi kulkee tuulen mukana, samoilla alueilla syntyy aina uutta

Avoveden päällä syntyy tietyissä oloissa lumisadetta, jota kutsutaan usein englanninkielisellä nimellä lake-effect snow. Ilmiö on samantapainen kuin merisavun synty: kylmää ilmaa virtaa mantereelta lämpimän vesialueen päälle, lämpötilaero saa aikaan konvektiota, ja haihtunut vesi härmistyy lumihiutaleiksi.^[1]

Lumisateen synty satelliittikuvassa Suurilla järvillä joulukuussa 1999. Kuvassa tuulee lännestä. Huomaa, miten järvien länsirannalla on selkeää, ja lumi alkaa härmistyä vasta kun ilma on kulkenut jonkun matkaa järven päällä.

Avovesi aiheuttaa lumisateita voimakkaan jäähtymisen yhteydessä alkutalvesta, kun järvet ja meri ovat vielä suhteellisen lämpimiä, mutta mantereelta virtaa erittäin kylmää ilmaa. Koska sadetta aiheuttava syy ei liiku, lumisade jatkuu samalla alueella kunnes tuuli kääntyy tai vesi jäähtyy. Sade voi jatkua sopivien tuulten vallitessa päiväkausia. Ilmiö tunnetaan parhaiten Pohjois-Amerikan Suurilta järviltä, jossa se voi tuoda metrin lunta järvenrannan kaupunkeihin.^{[2] [3]} Se vaikuttaa kuitenkin kaikilla kylmillä mantereilla ja havaitaan parhaiten suhteellisen kapeiden merialueiden rannoilla. Suomen järvet ovat niin matalia, että ne ehtivät useimpina vuosina jäähtyä ennen kuin ilma on tarpeeksi kylmää järvikuurojen syntymiseen. Pohjanlahden vaikutus aiheuttaa merkittäviä lumipyryjä useimmiten Ruotsissa, kun kylmä ilma tulee Siperiasta Suomen poikki ja meren yli. Esimerkiksi joulukuun alussa 1998 saatiin Gävlen seudulla 150 cm lunta.^[4] Suomenlahden vaikutus tunnetaan useimmin Viron pohjoisrannikolla mutta myös Suomen etelärannikolla. Esimerkiksi marraskuussa 2004 satoi Uudenmaan rannikolla noin 30 senttiä lunta ja paikoin kuultiin jopa ukkosta.^[5]

Kreikka ja Japaninmeri ovat tunnettuja ilmiön esiintymispaikkoja.^[6] Grönlanti ja Etelämanner aiheuttavat massiivisia lumipyryjä lähimerille, mutta koska siellä sade putoaa meriveteen eikä vastarannalle, korkeita nietoksia ei synny.

Avoveden vaikutuksen epävirallinen ennätys on 77 tuumaa (196 cm) vuorokaudessa Montaguessa tammikuussa 1997. Samassa paikassa kertyi vuoden 2002 alussa 127 tuumaa (323 cm) lunta viikon aikana.^[7]

Lähteet

1. What Causes Lake-Effect Snow Squalls Weather Doctor
2. Keith C. Heidorn: Lake Effect Snowfalls Weather Doctor. Viitattu 3.6.2012.
3. Keith C. Heidorn: Lake-Effect Snow Climatology in the Great Lakes Region Weather Doctor. Viitattu 3.6.2012.
4. Svåra snöoväder 2000. SMHI. Arkistoitu 26.3.2005. Viitattu 16.3.2008.
5. Huutonen, M.: Lumipyryä ja ukkosta YLE. Arkistoitu 17.3.2008. Viitattu 16.3.2008.
6. Lake effect snow Weather online
7. Lake Effect Snowfall Extremes NOAA. Arkistoitu 21.8.2008. Viitattu 16.3.2008.

Aiheesta muualla

• Byrd, G.: Lake effect snow (opetuskalvosarja) 1998. COMET. Arkistoitu 10.10.2007. Viitattu 16.3.2008.
• Kaos i trafik efter snöoväder (tapaus Gävlessä) 1.11.2006. Göteborgs-Posten. (ruotsiksi)