Bücker Bü 181

Bü 181-koneen prototyyppi, D-ERBV.

Bücker Bü 181 Bestmann oli saksalainen, yksimoottorinen ja kaksipaikkainen koululentokone, jota Luftwaffe käytti ensisijaisena koulukoneenaan toisen maailmansodan aikana.

Bücker Flugzeugbaussa työskennellyt ruotsalainen insinööri Anders Andersson suunnitteli koneen suunnittelemiensa Bü 180 Student ja Bü 182 Kornett -tyyppien pohjalta. Pääosin puurakenteisen lentokoneen ensilento lennettiin helmikuussa 1939, jolloin ohjaajana toimi Arthur Benitz. Sarjatuotanto käynnistyi Saksan ilmailuministeriön tyyppihyväksynnän jälkeen vuoden 1941 alussa. Konetta valmistettiin pienin muutoksin versioina A, B, C ja D noin 3 500 kappaletta. Valmistajina sodan aikana toimivat Bücker (noin 2 000 kpl), Fokker Hollannissa (710 kpl) ja Hägglund & Söner Ruotsissa (lisenssivalmistus Ruotsin ilmavoimille tyyppimekinällä Sk 25, 120 kpl)[1].

Tekniset tiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiset ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tyyppi: Koulukone
  • Rakenne: Eturunko hitsattua teräsputkea, takarunko, vakauttimet ja siivet puurakenteisia vaneri- ja kangaspäällysteellä
  • Miehistö: 2 – ohjaajaoppilas ja opettaja
  • Kärkiväli: 10,60 m
  • Pituus: 7,85 m
  • Siipipinta-ala: 13,50 m²
  • Tyhjäpaino: 475 kg
  • Lentopaino: 800 kg
  • Moottori: Hirth HM 504 tai 500, teho 105 hv.

Suoritusarvot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Matkanopeus: 190 km/h
  • Nousuaika 3:een kilometriin: 21,6 min
  • Lentoaika: 4,5 h.
  • Raunio, Jukka: Bücker Bü 181 Bestmann. Suomen ilmailuhistoriallinen lehti, 2006, nro 2, s. 17–19.
  1. SK 25 Bücker Bü 181B-1 Bestmann Flygvapenmuseum.se. Flygvapenmuseum. Arkistoitu 24.7.2021. Viitattu 24.7.2021. (ruotsiksi)
Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.