Balevuorten kansallispuisto

Balevuorten kansallispuisto
Sijainti
Pinta-ala
2 150 km²
Hallinto
Tyyppi
Perustettu
1969
Hallinto
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Balevuorten kansallispuisto on kansallispuisto Etiopian Oromian osavaltiossa, joka käsittää osan Balevuorista. Kansallispuiston pinta-ala on 2 150 km². Alueeseen kuuluu Afrikan suurin afro-alpiininen vyöhyke ja osa Etiopian toiseksi suurinta metsäaluetta[1]. Sen alueella tavataan useita harvinaisia eläinlajeja, kuten simieninsakaalia, vuorinjalaa ja isomyllikkäitä. Kansallispuisto perustettiin vuonna 1969. Sittemmin aluetta on uhannut kansallispuiston alueelle leviävä ihmisasutus ja karjanlaidunnus. Puisto pääsi silti Unescon maailmanperintöluetteloon.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paikallista maisemaa.
Harennan metsää.

Balevuorten kansallispuiston pinta-ala on yhteensä 2 150 km².[2] Kansallispuisto sijaitsee yli 3 000:n metrin korkeudella merenpinnasta. Korkein huippu sen alueella on koko Etiopian toiseksi korkein Tullu Dimtuu (4 377 metriä).[1] Alue voidaan jakaa viiteen kasvillisuusvyöhykkeeseen. 3 000–3 500 lähes puurajan tuntumassa metrin korkeudella sijaitsee Gaysayn ruohotasanko. Balevuorten pohjoisrinteillä on katajametsävyöhyke. Heti puurajan yläpuolella 3 400–3 800 metrin korkeudella kasvaa kellokanervia. Afroalpiininen vyöhykkeellä kasvillisuus on suhteellisen harvaa. Viidennen vyöhykkeen muodostaa Harennan metsä kansallispuiston eteläosassa. Metsä on Etiopian toiseksi suurin ja osa siitä on kansallispuiston ulkopuolella.[2]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuorinjala.
Simieninsakaali.

Kansallispuiston alueella esiintyy 310 lintulajia ja yli 170 muuttolintulajia. Balevuorten endeemisiä lajeja kansallispuistossa ovat esimerkiksi etiopianhansu, etiopiankaija ja etiopiankissatimali. Muita lajeja ovat esimerkiksi helttaiibis, etiopiansavannisieppo, kalkkunasarvekas ja helttakurki. Ruostesorsa, maakotka ja alppivaris edustavat reliktilajeja, jotka eivät lisäänny muualla Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.[3]

Nisäkäslajeja on kansallispuistossa 78. Se on yksi harvoista simieninsakaalin esiintymisalueista. Sen tärkeän ravinnonlähde on vuorilla endeemisenä tavattava isomyllikäs. Vuorinjala oli yksi viimeisiä Afrikasta löydettyjä suuria nisäkäslajeja.[4] Muita lajeja ovat esimerkiksi leijona, leopardi, täplähyeena, hyeenakoira, oliivipaviaani, Chlorocebus djamdjamensis, pahkasika, jättiläismetsäkarju, pikkuruokoantilooppi, grimminsukeltajakauris, etiopianjänis ja kalliotamaani.[5]

Kansallispuistossa tavattavia Etiopian endeemisiä matelija- ja sammakkoeläimiä ovat esimerkiksi Chamaleo harennae, Lamprophis erlangeri, Bitis parviocula, Spinophrynoides osgoodi, Ptychadena harenna, Ericabatrachus baleensis ja Afrixalus enseticola.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Balevuorten historiasta ei tiedetä kirjallisista lähteistä paljoa. Ensimmäisenä paikasta kirjoitti saksalainen luonnontieteilijä Carlo Von Erlanger, joka vieraili seudulla vuosina 1899–1901. Häntä seurasi ranskalainen Viscompte du Bourg vuonna 1901, joka kirjoitti alueella tapahtuvasta norsunmetsästyksestä norsunluun takia. Sittemmin 1950-luvulla alueesta kirjoitti suomalainen Helmer Smeds. Smedin aikana norsut olivat tuolloin kadonneet, mutta alue oli edelleen vain harvaan asuttu.[7]

1960-luvulla belgialainen lampaiden kasvattaja B. N. Weerts osti 400 km² kokoisen alueen, josta tuli kansallispuiston ydin. Kansallispuiston perustamiseen vaikutti brittiläisen luonnontieteilijä Leslie Hilton Brownin työ. Hän vieraili alueella vuosina 1963 ja 1964 kartoittamassa vuorinjalojen kantaa. Kansallispuisto perustettiin vuonna 1969 erityisesti vuorinjalan esiintymisalueen suojelemiseksi. Leslie Brownin kanssa suojelualueen rajat kartoitti Etiopian luonnonsuojeluviranomaisen neuvonantaja John Blower.[7]

Jo kansallispuistoa perustettaessa ennustettiin ihmisasutuksen uhkaavan aluetta ennen pitkää. Kansallispuiston asukasluku onkin sittemmin kasvanut huomattavasti. Vuonna 2011 sen alueella arvioitiin asuvan 25 900 henkilöä. Samalla on noussut myös alueella laidunnettavan karjan määrä.[7] Paikalliset ovat etniseltä taustaltaan oromoja.[8] Puisto on ollut vuodesta 2008 Etiopian aielistalla Unescon maailmanperintöluetteloon.[1] Se hyväksyttiin vuonna 2023.[9]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Bale Mountains National Park World Heritage Centre - Tentative lists. Unesco. Viitattu 12.5.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b Parts of the park Bale Mountains National Park Ethiopia. Viitattu 12.5.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Birds of the Bale Mountains National Park Bale Mountains National Park Ethiopia. Viitattu 12.5.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Mammals balemountains.org. Bale Mountains National Park. Viitattu 12.5.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Large and/or Commonly Seen Mammals of the Bale Mountains National Park Bale Mountains National Park Ethiopia. Viitattu 12.5.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Reptiles Endemic to Ethiopia that are Found in BMNP: Bale Mountains National Park Ethiopia. Viitattu 12.5.2020. (englanniksi)
  7. ↑ a b c History of Bale Mountains National Park Bale Mountains National Park Ethiopia. Viitattu 12.5.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Culture & History Bale Mountains National Park Ethiopia. Viitattu 12.5.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Bale Mountains National Park Unesco World Heritage Centre. Viitattu 20.9.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]