Bartholomaeus Anglicus (ennen vuotta 1203–1272) oli 1200-luvulla elänyt skolastikko ja fransiskaani. Bartholomeus opiskeli Pariisin yliopistossa ja toimi myöhemmin teologian lehtorina Magdeburgissa. Hänet tunnetaan erityisesti De proprietatibus rerum ("Asioiden ominaisuuksista") -ensyklopedian kirjoittamisesta vuoden 1240 tienoilla. Ensyklopediasta tuli yksi keskiajan kopioiduimmista ja siteeratuimmista kirjoista, ja siihen viitataan muun muassa Naantalin luostarin lääke- ja yrttikirjassa.[1][2] Kirjan maantiedettä käsittelevässä osassa on myös lyhyt kuvaus Suomesta (Winlandia) maana, joka rajautuu Norjan vuoriin, eikä ole tuottoisa lukuun ottamatta ruohoja ja metsää. Bartholomeus kuvaa suomalaisia barbaarisiksi ja villeiksi taikuuden harjoittajiksi.[3]