Beklometasonidipropionaatti

Beklometasonidipropionaatti
Beklometasonidipropionaatti
Beklometasonidipropionaatti
Systemaattinen (IUPAC) nimi
[2-[(8S,9R,10S,11S,13S,14S,16S,17R)-9-kloori-11-hydroksi-10,13,16-trimetyyli-3-okso-17-propanoyylioksi-6,7,8,11,12,14,15,16-oktahydrosyklopenta[a]fenantren-17-yyli]-2-oksoetyyli]propanoaatti
Tunnisteet
CAS-numero 5534-09-8
ATC-koodi A07EA07
PubChem CID 21700
DrugBank DB00394
Kemialliset tiedot
Kaava C28H37ClO7 
Moolimassa 521,026
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 117–120 °C (hajoaa)[1]
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Metabolia ?
Puoliintumisaika 30 minuuttia[2]
Ekskreetio ulosteiden mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa inhalaatio, nenäsumute

Beklometasonidipropionaatti (C28H37ClO7) eli usein vain beklometasoni on kortikosteroidijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä astman ja allergisen nuhan hoitoon. Beklometasonidipropionaatti kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.[3]

Ominaisuudet ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa beklometasonidipropionaatti on kiteistä ainetta. joka on väriltään valkeahkoa. Aine liukenee vähäisessä määrin veteen ja hyvin etanoliin, asetoniin ja kloroformiin. Yhdiste on optisesti aktiivista ja sen kiertokyky dioksaaniliuoksessa on +98.[1][4] Beklometasonidipropionaatti on aihiolääke ja se muuttuu ihmisen kudoksissa, muun muassa keuhkoissa, beklometasoni-17-propionaatiksi, joka on varsinainen aktiivinen lääkeaine. Tämä aineenvaihduntatuote on glukokortikoidi ja sitoutuu glukokortikoidireseptoreihin. Beklometasonidopropionaatti vähentää tulehdusta välittävien välitysaineiden tuotantoa ja vähentää siten tulehdusta ja helpottaa astman oireita. Beklometasonidipropionaattia annostellaan hengitettävänä valmisteena tai nenäsuihkeena.[5][6][7].[8]

Haittavaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beklometasonidipropionaattiaerosolin haittavaikutuksia voivat olla käheä ääni, lisääntynyt Candida-infektion riski, osteoporoosi ja lapsilla luiden kasvun hidastuminen.[6][7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 170. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 (englanniksi)
  2. ↑ Beclomethasone dipropionate DrugBank. Viitattu 11.11.2019. (englanniksi)
  3. ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2019. WHO. Viitattu 11.11.2019. (englanniksi)
  4. ↑ David B. Troy, Paul Beringer: Remington, s. 1446. Lippincott Williams & Wilkins, 2006. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.10.2019). (englanniksi)
  5. ↑ David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 928–929. Lippincott Williams & Wilkins, 2013. ISBN 9781609133450 (englanniksi)
  6. ↑ a b Derek G. Waller, Tony Sampson: Medical Pharmacology and Therapeutics, s. 194. Elsevier, 2014. ISBN 9780702051807 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.11.2019). (englanniksi)
  7. ↑ a b Morris J. Brown, Pankaj Sharma, Peter N. Bennett: Clinical Pharmacology, s. 477. Elsevier, 2012. ISBN 978-0-7020-4084-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.11.2019). (englanniksi)
  8. ↑ Hannu Kankaanranta & Eeva Moilanen: 30. Hengitysteiden sairauksien hoidossa käytettävät lääkeaineet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 11.1.2019.