Bentsalkoniumkloridi

Bentsalkoniumkloridi
Tunnisteet
CAS-numero
63449-41-2 8001-54-5
63449-41-2
Ominaisuudet
Molekyylikaava Vaihtelee
Moolimassa Vaihtelee, keskiarvo 354[2] g/mol
Sulamispiste 29–34 °C[1]
Tiheys 0,98 g/cm3
Liukoisuus veteen Liukenee veteen[2]

Bentsalkoniumkloridi on seos pinta-aktiivisia kvaternaarisia ammoniumyhdisteitä (N-alkyyl-N-bentsyyli-N,N-dimetyyliammoniumyhdisteitä), joissa alkyyliketjun hiiliatomien lukumäärä vaihtelee 8-19 välillä. Yhdistettä käytetään muun muassa desinfiointiaineena ja säilöntäaineena lääke- ja kosmetiikkavalmisteissa.[2]

Ominaisuudet ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bentsalkoniumkloridi liukenee hyvin veteen ja on stabiili pH-alueella 4–10 ja laajalla lämpötila-alueella. Se tehoaa niin grampositiivisiin kuin gramnegatiivisiinkin bakteereihin ja lisäksi sieniin ja hiivoihin. Itiöihin bentsalkoniumkloridi ei juuri vaikuta. Koska yhdiste on kationinen pinta-aktiivinen aine, anioniset pinta-aktiiviset aineet ja eräät muut anionit, kuten fosfaatti- ja sitraatti-ionit, haittaavat sen toimintaa. Tehokkaimmiksi desinfiointikyvyltään ovat osoittautuneet yhdisteet, joissa on alkyyliketjussa 12 tai 14 hiiliatomia.[2][3]

Bentsalkoniumkloridia käytetään yleisimmin vesiliuoksina, joissa sen pitoisuus on 0,004–0,02 %. Sitä käytetään erityisesti pintojen desinfioimiseen. Yhdistettä käytetään myös säilöntäaineena silmätipoissa ja nenätipoissa sekä puiden suojaamiseen lahoamiselta.[2][4][3] Kemianteollisuudessa bentsalkoniumkloridia käytetään faasinsiirtokatalyyttinä.

Bentsalkoniumkloridi ei ole nieltynä kovin myrkyllistä, mutta väkevät liuokset ovat syövyttäviä. Aine on yleensä hyvin siedetty, mutta voi aiheuttaa iho-oireita ja ihon herkistymistä. Silmätipoissa käytettynä bentsalkoniumkloridi voi pahentaa kuivasilmäisyyttä.[2][3][1][5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Bentsalkoniumkloridin kansainvälinen kemikaalikortti. Viitattu 14.02.2012
  2. ↑ a b c d e f Jörg Siebert & Hans-Peter Harke: Disinfectants, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2009. Teoksen verkkoversio viitattu 14.02.2012
  3. ↑ a b c Alok K. Kulshreshtha, Onkar N. Singh, G. Michael Wall: Pharmaceutical Suspensions, s. 119. Springer, 2009. ISBN 978-1-4419-1086-8 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.02.2012). (englanniksi)
  4. ↑ Ernst-Heinrich Pommer & Thomas Jaetsch: Wood, Preservation, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2007. Teoksen verkkoversio viitattu 14.02.2012
  5. ↑ Uday B. Kompella, Henry F. Edelhauser: Drug Product Development for the Back of the Eye, s. 65. Springer, 2011. ISBN 978-1-4419-9919-1 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.02.2012). (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.