Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Bereznjak-Isajev BI-1 oli neuvostoliittolainen rakettihävittäjälentokone, jonka koelennot tehtiin vuosina 1942–1945.
Suunnittelutoimiston OKB-293 johtaja Viktor Bolhovitinov ja insinöörit Aleksandr Bereznjak sekä Aleksei Isajev tekivät vuodesta 1938 esisuunnittelua nopeasta rakettityöntövoimaa käyttävästä lentokoneesta, jonka lentonopeus ylittäisi äänen nopeuden. Syksyllä 1940 suunnitelma kulki nimellä "Projekti G". Lentokoneen rakenne olisi vaneria ja alumiinia ja sen lentoonlähtöpaino olisi 1 500 kg. Moottoriksi kaavailtiin RNII-instituutin kehittelemää rakettimoottoria, jonka työntövoima olisi 14 000 newtonia. Rakettimoottoria kehitti Leonid Duškin. Tämä moottori valmistui kesällä 1941 ja käytti ajoaineena kerosiinia ja typpihappoa (RFNA). Sen tuottama työntövoima alitti 14 000 newtonin tavoitteen.
Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon rakettilentokoneen kehittelyä kiihdytettiin. Uusi versio sai nimen BI tehtävänsä (ven. Bližni Istrebitel eli lyhyen kantaman hävittäjä) ja suunnittelijoidensa nimien mukaan. Koneen siipiin ajateltiin asentaa neljä konekivääriä, mutta ne korvattiin kahdella 20 millimetrin ShVAK-tykillä. Prototyypit BI-1 ja BI-2 rakennettiin pikavauhtia. 1. syyskuuta 1941 tehtiin BI-1:llä Boris Kudrinin ohjaamana liitokokeita. Jakovlevin suunnittelutoimisto vei tässä vaiheessa koneen tuulitunnelitesteihin, mutta projektin johto pysyi OKB-293:ssa.
Lokakuussa 1941 OKB-293 ja RNII evakuoitiin Uralvuoriston taakse. Koelentokenttä perustettiin järven jäälle. Koelentäjä Grigori Bahtšivandži aloitti koelennot vuoden 1942 alussa. Hän teki 15. toukokuuta ensimmäisen moottoroidun lennon, mutta silloinkin vain 400 km/h nopeuteen, alle yhden kilometrin korkeudessa ja kestoltaan kolme minuuttia ja yhdeksän sekuntia. Toisen koelennon aikana 10. tammikuuta 1943 esiintyi värähtelyongelmia, joista BI-kone ei päässyt koskaan eroon. Konstantin Gruzdev ohjasi konetta helmikuussa 1943, jolloin saavutettiin 675 km/h nopeus kahden kilometrin korkeudessa. Backchivandzhi aloitti maaliskuussa lennot BI-3-konetta. Aseistettu versio lensi samassa kuussa, mutta aseita ei kokeiltu lennoilla. Backchivandzhi kuoli 27. maaliskuuta koneen maahansyöksyssä, jonka syynä olivat ilmeisesti ilman kokoonpuristuvuuden vaikutukset transsoonisella lentonopeudella.
Toukokuussa 1943 OKB-293 palasi Himkiin, Moskovaan. Bolkhovitinov pohti muistiossaan 2 000 km/h nopeudella lentävän lentokoneen suunnittelua. Vuonna 1944 tehtiin vielä neljä uutta BI-konetta. BI-6:een asennettiin DM-4-patopainemoottori. BI-7 lensi kahdesti uudella RD-1-moottorilla varustettuna talvella 1945. Kaiken kaikkiaan BI-koneilla tehtiin 12 lentoa rakettimoottori toimien.
Ajankohta | Kone | Ohjaaja | Työntövoima, N | Paloaika, s | Lentokorkeus, m | Nopeus, km/h | Nousunopeus, m/s |
---|---|---|---|---|---|---|---|
2.5.1942 | BI-1 | Bahtšivandži | 5 000 | 13 | 1 | - | - |
15.5.1942 | BI-1 | Bahtšivandži | 6 000 | 66 | 840 | 400 | 23 |
10.1.1943 | BI-2 | Bahtšivandži | 8 000 | 63 | 1 100 | 400 | - |
12.1.1943 | BI-2 | Gruzdev | 11 000 | 58 | 2 190 | 675 | - |
11.3.1943 | BI-3 | Bahtšivandži | 11 000 | 80 | 4 000 | 600 | 82 |
14.3.1943 | BI-3 | Bahtšivandži | 11 000 | 84 | 3 000 | ~650 | - |
21.3.1943 | BI-3 | Bahtšivandži | 11 000 | 30 | 3 000 | 550 | 160 |
27.3.1943 | BI-3 | Bahtšivandži | 11 000 | 89 | 2 000 | > 800 | - |
Kevät 944 | BI-6 | Kudrin | - | - | - | - | - |
Kevät 1944 | BI-6 | Kudrin | - | - | - | - | - |
Kevät 1944 | BI-6 | Kudrin | - | - | - | - | - |
24.1.1945 | BI-7 | Kudrin | 11 000 | 72.3 | 1 250 | 587 | 87 |
9.3.1945 | BI-7 | Baikalov | 11 000 | 73 | 3 500 | 550 | - |