Bereznjak-Isajev BI-1

Bereznjak-Isajev BI-1 oli neuvostoliittolainen rakettihävittäjälentokone, jonka koelennot tehtiin vuosina 1942–1945.

Suunnittelutoimiston OKB-293 johtaja Viktor Bolhovitinov ja insinöörit Aleksandr Bereznjak sekä Aleksei Isajev tekivät vuodesta 1938 esisuunnittelua nopeasta rakettityöntövoimaa käyttävästä lentokoneesta, jonka lentonopeus ylittäisi äänen nopeuden. Syksyllä 1940 suunnitelma kulki nimellä "Projekti G". Lentokoneen rakenne olisi vaneria ja alumiinia ja sen lentoonlähtöpaino olisi 1 500 kg. Moottoriksi kaavailtiin RNII-instituutin kehittelemää rakettimoottoria, jonka työntövoima olisi 14 000 newtonia. Rakettimoottoria kehitti Leonid Duškin. Tämä moottori valmistui kesällä 1941 ja käytti ajoaineena kerosiinia ja typpihappoa (RFNA). Sen tuottama työntövoima alitti 14 000 newtonin tavoitteen.

Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon rakettilentokoneen kehittelyä kiihdytettiin. Uusi versio sai nimen BI tehtävänsä (ven. Bližni Istrebitel eli lyhyen kantaman hävittäjä) ja suunnittelijoidensa nimien mukaan. Koneen siipiin ajateltiin asentaa neljä konekivääriä, mutta ne korvattiin kahdella 20 millimetrin ShVAK-tykillä. Prototyypit BI-1 ja BI-2 rakennettiin pikavauhtia. 1. syyskuuta 1941 tehtiin BI-1:llä Boris Kudrinin ohjaamana liitokokeita. Jakovlevin suunnittelutoimisto vei tässä vaiheessa koneen tuulitunnelitesteihin, mutta projektin johto pysyi OKB-293:ssa.

Lokakuussa 1941 OKB-293 ja RNII evakuoitiin Uralvuoriston taakse. Koelentokenttä perustettiin järven jäälle. Koelentäjä Grigori Bahtšivandži aloitti koelennot vuoden 1942 alussa. Hän teki 15. toukokuuta ensimmäisen moottoroidun lennon, mutta silloinkin vain 400 km/h nopeuteen, alle yhden kilometrin korkeudessa ja kestoltaan kolme minuuttia ja yhdeksän sekuntia. Toisen koelennon aikana 10. tammikuuta 1943 esiintyi värähtelyongelmia, joista BI-kone ei päässyt koskaan eroon. Konstantin Gruzdev ohjasi konetta helmikuussa 1943, jolloin saavutettiin 675 km/h nopeus kahden kilometrin korkeudessa. Backchivandzhi aloitti maaliskuussa lennot BI-3-konetta. Aseistettu versio lensi samassa kuussa, mutta aseita ei kokeiltu lennoilla. Backchivandzhi kuoli 27. maaliskuuta koneen maahansyöksyssä, jonka syynä olivat ilmeisesti ilman kokoonpuristuvuuden vaikutukset transsoonisella lentonopeudella.

Toukokuussa 1943 OKB-293 palasi Himkiin, Moskovaan. Bolkhovitinov pohti muistiossaan 2 000 km/h nopeudella lentävän lentokoneen suunnittelua. Vuonna 1944 tehtiin vielä neljä uutta BI-konetta. BI-6:een asennettiin DM-4-patopainemoottori. BI-7 lensi kahdesti uudella RD-1-moottorilla varustettuna talvella 1945. Kaiken kaikkiaan BI-koneilla tehtiin 12 lentoa rakettimoottori toimien.

Ajankohta Kone Ohjaaja Työntövoima, N Paloaika, s Lentokorkeus, m Nopeus, km/h Nousunopeus, m/s
2.5.1942 BI-1 Bahtšivandži 5 000 13 1 - -
15.5.1942 BI-1 Bahtšivandži 6 000 66 840 400 23
10.1.1943 BI-2 Bahtšivandži 8 000 63 1 100 400 -
12.1.1943 BI-2 Gruzdev 11 000 58 2 190 675 -
11.3.1943 BI-3 Bahtšivandži 11 000 80 4 000 600 82
14.3.1943 BI-3 Bahtšivandži 11 000 84 3 000 ~650 -
21.3.1943 BI-3 Bahtšivandži 11 000 30 3 000 550 160
27.3.1943 BI-3 Bahtšivandži 11 000 89 2 000 > 800 -
Kevät 944 BI-6 Kudrin - - - - -
Kevät 1944 BI-6 Kudrin - - - - -
Kevät 1944 BI-6 Kudrin - - - - -
24.1.1945 BI-7 Kudrin 11 000 72.3 1 250 587 87
9.3.1945 BI-7 Baikalov 11 000 73 3 500 550 -

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Le Bereznyak-Isayev BI Good article (in French) with an outstanding collection of photographs.
  • BI Venäjänkielinen artikkeli, jossa on valokuvia.
  • Arvid Pallo (Arkistoitu – Internet Archive) Russian archive institute (RGANTD) tribute to Arvid Pallo. Note table of launch events.
  • Video Video BI-koneen lentoonlähdöstä ja laskeutumisesta.
  • Chertok, Boris, Rockets and People: Volume 1, The NASA History Series, 2005.
  • Dushkin, Leonid S., "Experimental Research and Design Planning in the Field of Liquid-Propellant Rocket Engines", Essays on the History of Rocketry and Astronautics, NASA, 1977.
  • Isaev, A.M., Pervye Shagi k Kosmicheskii Dvigatelyam (First Steps of Space Engines), Mashinostroenie, 1978.
  • Loktev, A., "Chetyre Vstrechi c Arvidom Pallo (Four Interviews with Arvid Pallo)",Vestnik, No 18, 1999.
  • Pallo, Arvid, "Raketnyi Istrebitel BI-1 (Rocket Fighter)", Kosmonavtika proshlogo
  • Evtifev, M.D., Ognennye Krylya (Fire Wings: The History of Jet Aviation in the USSR 1930-1946), Moscow 2005.
  • Salakhutdinov, G.M., Razvitne Metodov Teplozashchity Zhidkosthykh Raketnykh Dvitatelei (Development of Methods of Thermal Protection of Liquid Propellant Rocket Engines), Nauka, 1984.
  • The Illustrated Encyclopedia of Aircraft (Part Work 1982–1985), 1985, Orbis Publishing.