Berliinin ePrix 2023

Saksa Berliinin ePrix 2023
7. osakilpailu 16 osakilpailusta kaudella 2022–2023.
Päivämäärä 22. huhtikuuta 2023
Sijainti Tempelhof, Berliini
Rata Katurata
2,355 km
Pituus 43 kierrosta, 101,265 km
 
Paalupaikka
Kuljettaja Sveitsi Sébastien Buemi
(Envision)
Aika 1:05.605
Nopein kierros
Kuljettaja Yhdistynyt kuningaskunta Jake Dennis
(Andretti)
Aika 1:06.604 (kierroksella 38)
Palkintokoroke
Ensimmäinen Uusi-Seelanti Mitch Evans
(Jaguar)
Toinen Yhdistynyt kuningaskunta Sam Bird
(Jaguar)
Kolmas Saksa Maximilian Günther
(Maserati)
Saksa Berliinin ePrix 2023
8. osakilpailu 16 osakilpailusta kaudella 2022–2023.
Päivämäärä 23. huhtikuuta 2023
Sijainti Tempelhof, Berliini
Rata Katurata
2,355 km
Pituus 40 kierrosta, 94,200 km
 
Paalupaikka
Kuljettaja Alankomaat Robin Frijns
(Abt Cupra)
Aika 1:18.748
Nopein kierros
Kuljettaja Sveitsi Sébastien Buemi
(Envision)
Aika 1:06.903 (kierroksella 38)
Palkintokoroke
Ensimmäinen Uusi-Seelanti Nick Cassidy
(Envision)
Toinen Yhdistynyt kuningaskunta Jake Dennis
(Andretti)
Kolmas Ranska Jean-Éric Vergne
(DS Penske)

Berliinin ePrix 2023 (virallisesti 2023 SABIC Berlin E-Prix) oli Formula E -sarjan kauden 2022–2023 ePrix, joka sisälsi kaksi osakilpailua. Kilpailut olivat kauden seitsemäs ja kahdeksan osakilpailu. Berliinin ePrix ajettiin väliaikaisellä katuradalla Saksan Tempelhofin lentoaseman katuradalla Berliinissa.

Lähtökohdat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuden ajetun osakilpailun jälkeen MM-sarjaa johti saksalainen Pascal Wehrlein 24 pisteen erolla britti Jake Dennisiin. Kolmantena ollut Nick Cassidy oli jäänyt Wehrleinista 25 pistettä.[1] Tallien MM-sarjaa johti Porsche 144 pisteellä. Toisena, 41 pistettä vähemmän keränneenä, oli Envision Racing.[2]

Rata

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Tempelhofin lentoaseman katurata

Tempelhofin lentoaseman katurata on Tempelhofin lentoasemalle rakennettu rata, joka on 2 355 metriä pitkä ja pitää sisällään 10 mutkaa. Rata kierretään myötäpäivään. Radan uniikki ominaisuus on sen pinta, joka ei ole totuttua asfalttia vaan lentoasemilla yleisesti käytettyä betonia. Pinta kuluttaa voimakkaasti renkaita ja myös energianhallinta on keskeistä radalla.[3]

1. kilpailun tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisessä kilpailussa Jaguar otti tallina historiansa ensimmäisen kaksoisvoiton Formula E:ssä, kun Evans voitti ennen Birdia. Maximilian Günther oli kolmas ja otti itselleen kauden ensimmäiset pisteensä. MM-sarjaa johtanut Wehrlein lähti 15. lähtöruudusta, mutta oli kilpailun kuudes ja piti paikkansa sarjan kärjessä. Wehrleinin suurimmaksi haastajaksi sarjan kokonaistilanteessa nousi Nick Cassidy. Casssidy kärsi Dan Ticktumin kontakin seurauksena rengasrikosta ja putosi kilpailussa viimeiksi, josta hän nousi lopulta viidenneksi. Alkukaudesta sarjaa johtanut Jake Dennis jäi pisteittä neljännessä peräkkäisessä kilpailussa, kun hän kolaroi da Costan kanssa ja jäi viimeiseksi. Kilpailussa nähtiin peräti 190 ohitusta ja kilpailun johtopaikka vaihtui 20–23 kertaa laskutavasta riippuen. Kilpailua johti kahdeksan eri kuljettajaa.[4][5] Sébastien Buemi teki uuden Formula E -ennätyksen ottamalla uransa 16. paalupaikan.[6]

Aika-ajot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lohkojako
Lohko A Saksa WEH Uusi-Seelanti CAS Portugali DAC Sveitsi BUE Uusi-Seelanti EVA Belgia VAN Saksa LOT Brasilia SET Iso-Britannia ROW Sveitsi MOR Sveitsi MUE
Lohko B Iso-Britannia DEN Ranska JEV Iso-Britannia BIR Saksa RAS Iso-Britannia HUG Brasilia DIG Ranska NAT Iso-Britannia TIC Ranska FEN Saksa GUN Alankomaat FRI

Pudotuspelit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolivälierät Välierät Finaali
         
A2 Sveitsi Sébastien Buemi
A3 Uusi-Seelanti Nick Cassidy
Sveitsi Sébastien Buemi
Belgia Stoffel Vandoorne
A1 Belgia Stoffel Vandoorne
A4 Brasilia Sérgio Sette Câmara
Sveitsi Sébastien Buemi
Iso-Britannia Sam Bird
B3 Iso-Britannia Dan Ticktum
B2 Saksa Maximilian Günther
Iso-Britannia Dan Ticktum
Iso-Britannia Sam Bird
B1 Iso-Britannia Sam Bird
B4 Iso-Britannia Jake Dennis

Aika-ajon tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sij. No. Kuljettaja Talli A B QF SF F Ruutu
1 16 Sveitsi Sébastien Buemi Envision-Jaguar 1:06.086 — 1:05.601 1:05.414 1:05.605 1
2 10 Iso-Britannia Sam Bird Jaguar — 1:05.975 1:05.595 1:05.535 1:05.742 2
3 1 Belgia Stoffel Vandoorne DS Penske 1:05.978 — 1:05.393 1:05.524 — 3
4 33 Iso-Britannia Dan Ticktum NIO — 1:06.145 1:05.592 1:05.670 — 4
5 27 Iso-Britannia Jake Dennis Andretti-Porsche — 1:06.171 1:05.656 — — 5
6 37 Uusi-Seelanti Nick Cassidy Envision-Jaguar 1:06.156 — 1:05.679 — — 6
7 7 Brasilia Sérgio Sette Câmara NIO 1:06.204 — 1:05.761 — — 7
8 22 Saksa Maximilian Günther Maserati — 1:06.055 1:05.878 — — 8
9 9 Uusi-Seelanti Mitch Evans Jaguar 1:06.265 — — — — 9
10 25 Ranska Jean-Éric Vergne DS Penske — 1:06.193 — — — 10
11 48 Sveitsi Edoardo Mortara Maserati 1:06.354 — — — — 11
12 5 Iso-Britannia Jake Hughes McLaren-Nissan — 1:06.309 — — — 12
13 36 Saksa André Lotterer Andretti-Porsche 1:06.415 — — — — 13
14 58 Saksa René Rast McLaren-Nissan — 1:06.418 — — — 14
15 94 Saksa Pascal Wehrlein Porsche 1:06.493 — — — — 15
16 17 Ranska Norman Nato Nissan — 1:06.518 — — — 16
17 51 Sveitsi Nico Müller ABT-Mahindra 1:06.496 — — — — 17
18 23 Ranska Sacha Fenestraz Nissan — 1:06.571 — — — 18
19 13 Portugali António Félix da Costa Porsche 1:06.498 — — — — 19
20 11 Brasilia Lucas di Grassi Mahindra — 1:06.574 — — — 20
21 30 Iso-Britannia Oliver Rowland Mahindra 1:07.104 — — — — 21
22 4 Alankomaat Robin Frijns ABT-Mahindra — 1:06.775 — — — 22
Lähde:[7]

Kilpailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sij. No. Kuljettaja Talli Kier. Aika/keskeytys Ruutu Pisteet
1 9 Uusi-Seelanti Mitch Evans Jaguar 43 55:10.391 9 25
2 10 Iso-Britannia Sam Bird Jaguar 43 +1.850 2 18
3 7 Saksa Maximilian Günther Maserati 43 +2.738 8 15 [a]
4 16 Sveitsi Sébastien Buemi Envision-Jaguar 43 +2.849 1 15
5 37 Uusi-Seelanti Nick Cassidy Envision-Jaguar 43 +4.787 6 10
6 94 Saksa Pascal Wehrlein Porsche 43 +9.111 15 8
7 25 Ranska Jean-Éric Vergne DS Penske 43 +9.191 10 6
8 36 Saksa André Lotterer Andretti-Porsche 43 +9.504 13 5 [b]
9 48 Sveitsi Edoardo Mortara Maserati 43 +10.159 11 2
10 8 Iso-Britannia Oliver Rowland Mahindra 43 +10.308 21 1
11 11 Brasilia Lucas di Grassi Mahindra 43 +19.449 20
12 23 Ranska Sacha Fenestraz Nissan 43 +21.549 18
13 17 Ranska Norman Nato Nissan 43 +24.561 16
14 4 Alankomaat Robin Frijns ABT-Mahindra 43 +25.627 22
15 51 Sveitsi Nico Müller ABT-Mahindra 43 +27.580 17
16 3 Brasilia Sérgio Sette Câmara NIO 43 +38.847 7
17 58 Saksa René Rast McLaren-Nissan 42 +1 kierros 14
18 27 Iso-Britannia Jake Dennis Andretti-Porsche 38 +5 kierrosta 5
Kesk. 13 Portugali António Félix da Costa Porsche 30 19
Kesk. 33 Iso-Britannia Dan Ticktum NIO 19 4
Kesk. 1 Belgia Stoffel Vandoorne DS Penske 19 3
Kesk. 5 Iso-Britannia Jake Hughes McLaren-Nissan 19 12
Lähde:[8]

Sijoitukset kilpailun jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuljettajien pisteet[9]
Sijoitus Kuljettaja Pisteet
1. Saksa Pascal Wehrlein 94
2. Uusi-Seelanti Nick Cassidy 71
3. Ranska Jean-Éric Vergne 66
4. Uusi-Seelanti Mitch Evans 64
5. Yhdistynyt kuningaskunta Jake Dennis 62
Valmistajien pisteet[10]
Sijoitus Valmistaja Pisteet
1. Saksa Porsche 152
2. Yhdistynyt kuningaskunta Envision 128
3. Yhdistynyt kuningaskunta Jaguar 126
4. Ranska DS Penske 88
5. Yhdysvallat Andretti 85
  • Huom!: Vain viiden parhaan sijoitukset sisällytetty.

2. kilpailun tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen osakilpailun aika-ajot olivat kauden ensimmäiset märällä kelillä ajetut aika-ajot. Paalupaikan otti yllättäen Abt Cupran Robin Frijns ennen tallikaveriaan Nico Mülleria. Talli ei ollut saanut yhtään pistettä ennen kilpailua.[11] Itse kilpailun alku viivästyi, kun kesken lähtöjärjestelyjen saksalainen aktivistiryhmä Letzte Generation (suom. Viimeinen sukupolvi) järjesti mielenilmauksen radalla. Aktivistit yrittivät liimata kätensä rataan sekä FIA:n autoon. Radan turvahenkilöstä sai kuitenkin poistettua henkilöt radalta ja heidät luovutettiin poliisille. Kilpailun alkuun tuli vain pieni viivästys ja se ajettiin sen jälkeen normaalisti.[12] Mielenilmauksesta uutisoi Suomessa muun muassa Helsingin Sanomat[13] ja MTV Uutiset[14]. Kuljettajat myös tuomitsivat protestin voimakkaasti. Da Costa totesi, että ”Formula E on huonoin sarja moottoriurheilussa tulla ja tehdä näin”, Müller kuvasi tapahtumaa ”naurettavaksi” ja Frijns kertoi, ettei ymmärtänyt protestoijien motiivia.[15] Kilpailun voittoon ajoi Envision Racingin uusiseelantilainen Nick Cassidy. Cassidy nousi kilpailun johtoon 25. kierroksella ja onnistui pitämään johtonsa loppuun asti. Toiseksi ajoi Jake Dennis ja kolmanneksi Jean-Éric Vergne. Sarjan johtaja Wehrlein oli seitsemäs ja ero Cassidyyn kutistui neljään pisteeseen. Kilpailun 12 ensimmäisen kierroksen aikana johdossa kävi kahdeksan kuljettajaa ja ohituksia nähtiin toisessakin kilpailussa paljon, yhteensä 172.[16]

Aika-ajot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lohkojako
Lohko A Saksa WEH Ranska JEV Iso-Britannia DEN Portugali DAC Saksa RAS Saksa LOT Brasilia DIG Ranska NAT Iso-Britannia ROW Ranska FEN Sveitsi MUE
Lohko B Uusi-Seelanti CAS Uusi-Seelanti EVA Iso-Britannia BIR Sveitsi BUE Iso-Britannia HUG Belgia VAN Saksa GUN Brasilia SET Iso-Britannia TIC Sveitsi MOR Alankomaat FRI

Pudotuspelit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolivälierät Välierät Finaali
         
A3 Sveitsi Nico Müller
A2 Saksa Pascal Wehrlein
Sveitsi Nico Müller
Ranska Jean-Éric Vergne
A1 Ranska Jean-Éric Vergne
A4 Iso-Britannia Jake Dennis
Sveitsi Nico Müller
Alankomaat Robin Frijns
B2 Alankomaat Robin Frijns
B3 Uusi-Seelanti Mitch Evans
Alankomaat Robin Frijns
Sveitsi Sébastien Buemi
B1 Sveitsi Sébastien Buemi
B4 Uusi-Seelanti Nick Cassidy

Aika-ajon tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sij. No. Kuljettaja Talli A B QF SF F Ruutu
1 4 Alankomaat Robin Frijns ABT-Mahindra — 1:18.447 1:18.423 1:18.743 1:18.748 1
2 51 Sveitsi Nico Müller ABT-Mahindra 1:19.092 — 1:18.493 1:19.177 1:19.380 2
3 16 Sveitsi Sébastien Buemi Envision-Jaguar — 1:18.282 1:18.813 1:19.071 — 3
4 25 Ranska Jean-Éric Vergne DS Penske 1:19.047 — 1:19.298 1:19.237 — 4
5 9 Uusi-Seelanti Mitch Evans Jaguar — 1:18.528 1:18.492 — — 5
6 94 Saksa Pascal Wehrlein Porsche 1:19.073 — 1:18.805 — — 6
7 27 Iso-Britannia Jake Dennis Andretti-Porsche 1:19.264 — 1:19.727 — — 7
8 37 Uusi-Seelanti Nick Cassidy Envision-Jaguar — 1:18.650 — — — 8
9 1 Belgia Stoffel Vandoorne DS Penske — 1:18.974 — — — 9
10 13 Portugali António Félix da Costa Porsche 1:19.297 — — — — 10
11 10 Iso-Britannia Sam Bird Jaguar — 1:19.010 — — — 11
12 30 Iso-Britannia Oliver Rowland Mahindra 1:19.459 — — — — 12
13 33 Iso-Britannia Dan Ticktum NIO — 1:19.232 — — — 13
14 11 Brasilia Lucas di Grassi Mahindra 1:19.600 — — — — 14
15 5 Iso-Britannia Jake Hughes McLaren-Nissan — 1:19.257 — — — 15
16 36 Saksa André Lotterer Andretti-Porsche 1:19.741 — — — — 16
17 48 Sveitsi Edoardo Mortara Maserati — 1:19.422 — — — 17
18 58 Saksa René Rast McLaren-Nissan 1:20.848 — — — — 18
19 3 Brasilia Sérgio Sette Câmara NIO — 1:19.441 — — — 19
20 23 Ranska Sacha Fenestraz Nissan 1:21.059 — — — — 20
21 7 Saksa Maximilian Günther Maserati — 1:19.961 — — — 21
22 17 Ranska Norman Nato Nissan 1:21.272 — — — — 22
Lähde:[17]

Kilpailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sij. No. Kuljettaja Talli Kier. Aika/keskeytys Ruutu Pisteet
1 37 Uusi-Seelanti Nick Cassidy Envision-Jaguar 40 46:34.509 8 25
2 27 Iso-Britannia Jake Dennis Andretti-Porsche 40 +0.442 7 18
3 25 Ranska Jean-Éric Vergne DS Penske 40 +1.292 4 15
4 9 Uusi-Seelanti Mitch Evans Jaguar 40 +1.769 5 12
5 13 Portugali António Félix da Costa Porsche 40 +2.460 10 10
6 7 Saksa Maximilian Günther Maserati 40 +2.981 21 9 [c]
7 94 Saksa Pascal Wehrlein Porsche 40 +3.545 6 6
8 1 Belgia Stoffel Vandoorne DS Penske 40 +4.581 9 4
9 51 Sveitsi Nico Müller ABT-Mahindra 40 +6.612 2 2
10 33 Iso-Britannia Dan Ticktum NIO 40 +7.822 18 1
11 23 Ranska Sacha Fenestraz Nissan 40 +9.461 20
12 11 Brasilia Lucas di Grassi Mahindra 40 +9.462 12
13 58 Saksa René Rast McLaren-Nissan 40 +9.678 17
14 8 Iso-Britannia Oliver Rowland Mahindra 40 +11.780 13
15 3 Brasilia Sérgio Sette Câmara NIO 40 +13.687 19
16 17 Ranska Norman Nato Nissan 40 +13.749 22
17 4 Alankomaat Robin Frijns ABT-Mahindra 40 +22.937 1 3 [d]
18 5 Iso-Britannia Jake Hughes McLaren-Nissan 40 +29.580 14
19 10 Iso-Britannia Sam Bird Jaguar 40 +34.381 11
20 16 Sveitsi Sébastien Buemi Envision-Jaguar 40 +1:03.532 3
21 36 Saksa André Lotterer Andretti-Porsche 40 +1:04.102 15
22 48 Sveitsi Edoardo Mortara Maserati 37 +3 kierrosta 16
Lähde:[18]

Sijoitukset kilpailun jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuljettajien pisteet[19]
Sijoitus Kuljettaja Pisteet
1. Saksa Pascal Wehrlein 100
2. Uusi-Seelanti Nick Cassidy 96
3. Ranska Jean-Éric Vergne 81
4. Yhdistynyt kuningaskunta Jake Dennis 80
5. Uusi-Seelanti Mitch Evans 76
Valmistajien pisteet[20]
Sijoitus Valmistaja Pisteet
1. Saksa Porsche 168
2. Yhdistynyt kuningaskunta Envision 153
3. Yhdistynyt kuningaskunta Jaguar 138
4. Ranska DS Penske 107
5. Yhdysvallat Andretti 103
  • Huom!: Vain viiden parhaan sijoitukset sisällytetty.

Huomiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kolme lisäpistettä paalupaikasta.
  2. ↑ Koska Dennis ei ollut 10 parhaan joukossa, Lotterer sai lisäpisteen nopeimmasta kierroksesta.
  3. ↑ Lisäpiste nopeimmasta kierroksesta.
  4. ↑ Kolme lisäpistettä paalupaikasta.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ 2023 FIA Formula E Championship Sao Paolo E-Prix - Driver Standings fiaresultsandstatistics.motorsportstats.com. FIA. Arkistoitu 29.6.2023. Viitattu 29.6.2023. (englanniksi)
  2. ↑ 2023 FIA Formula E Championship Sao Paolo E-Prix - Team Standings fiaresultsandstatistics.motorsportstats.com. FIA. Arkistoitu 29.6.2023. Viitattu 29.6.2023. (englanniksi)
  3. ↑ 2023 Berlin E-Prix - Circuit information fiaformulae.com. FIA. Viitattu 29.6.2023. (englanniksi)
  4. ↑ Suttill, Josh: Evans wins crazy Berlin Formula E opener after 23 lead changes therace.com. 25.02.2023. The Race. Viitattu 9.6.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Jaguar takes maiden Formula E one-two as Evans heads Bird in Berlin fiaformulae.com. 22.04.2023. FIA. Viitattu 9.6.2023. (englanniksi)
  6. ↑ Mackley, Stefan: Berlin E-Prix: Buemi grabs pole with new Formula E record motorsport.com. 22.04.2023. Motorsport Network. Viitattu 9.6.2023. (englanniksi)
  7. ↑ 2023 FIA Formula E Championship Berlin ePrix/1 - Classification - Combined Qualifying fiaresultsandstatistics.motorsportstats.com. FIA. Viitattu 29.6.2023. (englanniksi)
  8. ↑ 2023 FIA Formula E Championship Berlin ePrix/1 - Classification - Race fiaresultsandstatistics.motorsportstats.com. FIA. Viitattu 29.6.2023. (englanniksi)
  9. ↑ 2023 FIA Formula E Championship Berlin ePrix/1 - Driver Standings fiaresultsandstatistics.motorsportstats.com. FIA. Viitattu 29.6.2023. (englanniksi)
  10. ↑ 2023 FIA Formula E Championship Berlin ePrix/1 - Team Standings fiaresultsandstatistics.motorsportstats.com. FIA. Viitattu 29.6.2023. (englanniksi)
  11. ↑ Suttill, Josh: Frijns leads shock Abt Formula E front row lockout in Berlin therace.com. 23.04.2023. The Race. Viitattu 14.6.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Mackley, Stefan: German climate group take responsibility for Berlin Formula E protest motorsport.com. 23.04.2023. Motorsport Network. Viitattu 14.6.2023. (englanniksi)
  13. ↑ Moilanen, Mika: Ilmasto­aktivistit iskivät radalle kesken sähköformula­kisan hs.fi. 23.04.2023. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 28.6.2023.
  14. ↑ Heikkinen, Feliks: Mielenosoittajilta hengenvaarallinen tempaus kesken formulakisan – kuljettajat raivostuivat: "Mikä on se viesti?" mtvuutiset.fi. 24.04.2023. MTV Oy. Viitattu 28.6.2023.
  15. ↑ Smith, Sam: ‘Worst category to do this’ – Formula E drivers slam protestors therace.com. 23.04.2023. The Race. Viitattu 14.6.2023. (englanniksi)
  16. ↑ Cassidy measures Round 8 victory to perfection in Berlin fiaformulae.com. 23.04.2023. FIA. Viitattu 14.6.2023. (englanniksi)
  17. ↑ 2023 FIA Formula E Championship Berlin ePrix/2 - Classification - Combined Qualifying fiaresultsandstatistics.motorsportstats.com. FIA. Viitattu 29.6.2023. (englanniksi)
  18. ↑ 2023 FIA Formula E Championship Berlin ePrix/2 - Classification - Race fiaresultsandstatistics.motorsportstats.com. FIA. Viitattu 29.6.2023. (englanniksi)
  19. ↑ 2023 FIA Formula E Championship Berlin ePrix/2 - Driver Standings fiaresultsandstatistics.motorsportstats.com. FIA. Viitattu 29.6.2023. (englanniksi)
  20. ↑ 2023 FIA Formula E Championship Berlin ePrix/2 - Team Standings fiaresultsandstatistics.motorsportstats.com. FIA. Arkistoitu 29.6.2023. Viitattu 29.6.2023. (englanniksi)
Formula E -kausi 2022–2023